Lohisaaliin analysointi tukee kalastuksen sallimista Suomen rannikolla

Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n neuvon mukaan kalastus voidaan ensi vuonna sallia Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä. Lohisaaliiden analyysi tukee neuvoa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomen rannikkokalastus ei ole uhka Ljunganin lohikannalle, jos lohen tieteellisen kalastuksen ensimmäisiä tuloksia uskominen.

Kalastuksessa tutkittiin saaliksi saatujen rasvaevällisten luonnonlohien dna:ta. Tähän mennessä tutkituista näytteistä ruotsalaisen Ljunganjoen lohta on enintään 0,2 prosenttia.

Epävarmuus tuloksessa johtuu siitä, ettei Ljungajoen lohta voitu geeniperimän perusteella erottaa istutuksilla ylläpidettävistä Indaljoen ja Ångermanjoen kannoista. Määrä oli joka tapauksessa häviävän pieni.

Yhteensä 87 prosenttia tutkituista luonnonlohista kuului Tornionjoen, Kalixjoen ja Simojoen kantoihin.

Tieteellinen kalastus toteutettiin yhteistyönä kaupallisten kalastajien kanssa niin, että kalastajat keräsivät saaliiksi saaduista lohista tarvittavat tiedot ja suomunäytteet. Maa- ja metsätalousministeriö kiittää tiedotteessaan kalastajia huolellisesta työstä.

Tieteellisen kalastuksen alustavat tulokset tukevat kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n uutta neuvoa, jonka mukaan lohenkalastus voidaan sallia vuonna 2025 Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä.

ICES:n mukaan Ljunganin lohikannan tila on parantunut ja että sen vuoksi lohenkalastusta ei vuonna 2025 ole tarpeen kieltää Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä. Takautuvasti arvioiden ICES:n ei olisi myöskään ollut tarpeen ehdottaa kyseistä kieltoa kuluvalle vuodelle, sillä lohia ei suomalaiskalastajien saaliiksi mainittavasti päädy.

Luonnonvarakeskus on tähän mennessä tutkinut 1 434 luonnonlohen alkuperän. Analysoitavia näytteitä on jäljellä vielä 960 luonnonlohesta, joita koskevat tulokset saadaan tämänhetkisen arvion mukaan lokakuussa.