Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Pantasusi kävi jouluna kylässä

    Pannoitettujen susien liikkumista on voinut seurata netistä viime syyskuusta alkaen. SEPPO RONKAINEN
    Pannoitettujen susien liikkumista on voinut seurata netistä viime syyskuusta alkaen. SEPPO RONKAINEN Kuva: Viestilehtien arkisto

    ”Kolme päivää ennen jouluaattoa iltaseitsemältä soi puhelin. Naapuri kertoi heidän 15-vuotiaan poikansa huomanneen netistä, että meidän talomme lähettyvillä liikkui pantasusi.

    Menin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen susien pantaseurannan nettisivuille. Havaitsin, että talomme sijaitsi keskellä 5 kertaa 5 kilometriä pitkää neliötä, johon pantasusi oli paikannettu aamukahdeksalta. Se liikkui lauman kanssa ja oli pannoitettu kaksisataa kilometriä pohjoisempana.

    Naapurin oli pistänyt soittamaan huoli koirastamme, jonka hän tiesi olevan yleensä vapaana pihallamme. Kutsuin koiran sisään ja soitin keskimmäiselle tyttärelleni, joka oli iltapäivällä tehnyt koiran kanssa metsässä pitkän kävelylenkin.”

    ”Tytär oli jo tullut opiskelupaikkakunnalta jouluviettoon, mutta oli metsälenkin jälkeen lähtenyt kavereidensa kanssa iltaa viettämään. Puheluni oli nostattanut nuorison keskuudessa vilkkaan keskustelun.

    Tytär soitti jonkin ajan päästä takaisin ja antoi ohjeita, ettei koiraa saa päästää yksinään ulos. Samalla hän kertoi, että osa kaveripiiristä oli seurannut susien liikkeitä jo jonkin aikaa. Joukossa oli susien suojelusta kiinnostunut tyttö, joka oli osallistunut susia koskevaan nettikeskusteluunkin. Yksi pojista oli seurannut nettisusia tietääkseen, mitä asuinympäristössä tapahtui.

    Tänä jouluna susien seurannasta tuli yhteinen harrastus paitsi meidän perheessä, niin myös laajemmin alueellamme. Aikaisempina jouluina tämä ei ole ollut mahdollista, sillä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laittoi pantasudet nettiin vasta viime syksynä.

    Suomi on jaettu 5 kertaa 5 kilometrin ruutuihin ja netistä näkee, missä ruudussa pannoitettu susi on ollut viimeisimmän paikannuksen aikana. Joulunpyhinä seuraamamme pantasuden tiedot päivittyivät lyhyimmillään 14 tunnin välein.”

    ”Susi laumoineen oli siirtynyt jo ensimmäisen seurantapäivämme iltana hieman etäämmäksi talostamme, naapuriruutuun. Seuraavana päivänä se oli siirtynyt toiseen naapuriruutuun, jossa se pysyi vielä seuraavankin päivän.

    Jouluaattona aamukuudelta susi oli paikannettu taas ruutuun, jonka keskellä meidän talomme sijaitsi. Lauma oli siis joka tapauksessa alle kolmen kilometrin päässä meistä.

    Lähdin jouluaattona aamupäivällä nuorimman tyttären kanssa käymään 15 kilometrin päässä sijaitsevassa lähimmässä kaupassa. Aamulla oli vähäisen lumen päälle satanut ohut lumikerros, joten nyt oli ihanteelliset olosuhteet suden jälkien tarkkailuun.

    Paluumatkalla kiertelimme ympäristön metsäteitä, mutta emme nähneet sen enempää susien jälkiä kuin moottorikelkoilla tai autoillakaan liikkumisen jälkiä. Uskalsin vakuuttaa tyttärelle, ettei alueella kukaan salametsästystä ole nyt harrastamassa.”

    ”Kaikki tuntuivat olevan hyvin tietoisia susien liikkeistä. Myös tapaamamme naapurin emäntä, vaikkei nettiä seuraakaan. Hän kertoi, että parinkymmenen kilometrin päässä liikkuu toinenkin lauma, jossa ei ole pannoitettua sutta.

    Illalla vierailin joulupukkina toisessa naapurissa, jossa kuulin, että heidän naapuritalonsa pihamaalla oli näkynyt suden jäljet.

    Aattoiltana pantasusi oli taas siirtynyt meidän ruudustamme naapuriruutuun. Joulupäivänä sutta ei paikannettu, mutta yli vuorokauden ”kateissa” oltuaan se löytyi 30 kilometriä päästä Venäjän rajalta.

    Vaimo kävi keskimmäisen tyttären ja koiran kanssa tapaninpäivänä metsäkävelyllä: suden jälkiä ei näkynyt, mutta kylläkin ilveksen jäljet. Vuoden vaihteessa pantasuden paikannustiedot eivät jostain syystä päivittyneet neljään vuorokauteen, mutta tietojen taas päivittyessä susi oli lähestymässä meitä. Loppiaisena se oli jo naapuriruudussa.”

    ”Susien seuraaminen netissä on mahdollista metsästyskauden loppuun maaliskuulle. Syyskuun alussa alkanut palvelu on jatkoa susipuhelimelle, joka oli tarkoitettu lähinnä koiran kanssa metsästäville. Netissä susien liikkeitä käyvät katsomassa monet muutkin, jolloin susien liikkuminen on laajemman joukon tiedossa.

    Susia on pannoitettu tutkimustarkoituksiin jo vuosia, mutta salametsästyksen pelon vuoksi paikannustietoja ei ole aikaisemmin kerrottu julkisuuteen.

    Joillakin alueilla ovat susien suojelijat jo perustaneet rinkejä, jotka pyrkivät estämään salametsästyksen liikkumalla pantasusien paikannusalueella. Salametsästyksestä käyty vilkas keskustelu on herkistänyt muutkin susialueilla asuvat ja liikkuvat tarkkailemaan liikennettä.

    Saattaa käydäkin niin, että avoin tiedottaminen vaikeuttaa salametsästystä ratkaisevasti. Kun puoli pitäjää on tietoinen susien olemassaolosta, leviää tieto niiden ympärillä tapahtuvasta liikehdinnästä tehokkaasti.”

    PERTTI RANNIKKO

    Kirjoittaja toimii Itä-Suomen

    yliopiston ympäristöpolitiikan

    professorina Joensuussa. Hän

    on asunut perheineen 30 vuotta Pohjois-Karjalassa alueella, jossa on ollut Suomessa eniten susia.

    Avaa artikkelin PDF