Kasvit ovat osa koulun arkea puukäsitöistä biologiaan
Asemanpellon koulun pihalta löytynyt narsissi ja valokuvakamera saivat neljännen luokan pojat innostumaan. Kuvassa Matias Vilen (vas.), Julius Karaolis, Arttu Oksanen, Sebastian Stenbacka, Kalle Jalkanen ja Tomi Thongphrai. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoLOHJA (MT)
”Hei Heikki, tuolla on kasvi!” lohjalaisen Asemanpellon koulun neljäsluokkalainen huudahtaa opettajalle ja vilahtaa harmahtavasta heinikosta pilkistävän narsissin luo.
Narsissi on tullut koulun pihalle itsekseen täytemaan mukana, mutta lukuisat muut kasvit ovat luokanopettaja Heikki Karjalaisen ja oppilaiden aikaansaannoksia.
Lapset ovat istuttaneet Karjalaisen 30-vuotisen työsuhteen aikana esimerkiksi punavaahteran, hevoskastanjan, metsälehmuksen ja vuorijalavan. Perinteisempiä puita edustavat omenapuut ja luokkien nimikkotervalepät.
Sisällä ikkunalaudoilla näkyy pelargonioita, rahapuita ja pitkälehtifiikus.
Erikoisuutena on ollut lihansyöjäkasvi, jonka lapset nimesivät Pertiksi. Lapset vitsailivat, että Pertti elää syömällä ekaluokkalaisia.
Oppilaat ovat vieneet taimia ja pistokkaita kotiinkin. Rahapuusta on napsittu pistokkaita niin paljon, että se alkaa olla jo kärsineen näköinen.
”Ekaluokkalaiset saavat rahapuun alut varmaan äitienpäiväksi kotiin”, Karjalainen kertoo.
Neljäsluokkalaiset odottelevat, että itse kylvetyt kesäkurpitsan siemenet itäisivät.
Kasvit ovat esillä erityisesti biologian tunneilla, mutta ne kuuluvat Karjalaisen mukaan yleissivistykseen. Moni lapsi kylvää siemenen ensimmäistä kertaa koulussa.
Oppilaat ovat opettajan mukaan yleensä innoissaan puutarhatouhuista.
”Joskus huomaa, että kuudennen luokan tytöt eivät halua laittaa sormia multaan.”
Lajituntemusta harjoitellaan lähimetsissä. Puun sisälle kurkistetaan teknisen työn tunnilla, jossa oppilaat yrittävät tunnistaa lajeja höylä- ja sahapinnoista.
Karjalainen haki Helsingistä peräkärryllisen tammea, pähkinää ja pyökkiä puusepän verstaan poistomyynnistä.
Opettajan mukaan kasvituntemusta kannattaisi alkaa opettaa päiväkodeissa kolmevuotiaasta lähtien.
”He ovat kiinnostuneita, ja muisti on niin älyttömän hyvä.”
”Jos tietoa on jonkin verran, on helppo oppia lisää.”
Varsinkin puut ovat olleet Heikki Karjalaisen intohimo alle kymmenenvuotiaasta asti. Hän on perustanut puolen hehtaarin pihalleen arboretumin, jossa kasvaa 45 puulajia.
”Enempää ei oikein mahdu”, naurahtaa Karjalainen.
Koulun lisäksi kasveja on levinnyt naapurin maatilan puolelle. Sinne oppilaatkin ovat päässeet vierailemaan ja saunomaan savusaunassa.
Kun Karjalainen täytti 50 vuotta, vanhempainyhdistys tiesi antaa lahjaksi kukkapuskan sijaan liuskalepän.
Karjalaisen omatkin lapset ovat innostuneet kasveista.
”25-vuotias tyttäreni osasi viisivuotiaana kaikki kotimaiset puut ja oli vielä nopeampi kuin minä.”
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
