"Brexit johtaisi merkittäviin kaupan häiriöihin" – Britannian parlamentti äänestää tänään EU-erosta

EU:n sisämarkkinat saavat brexitin myötä kolhuja, mistä maksaa koko unionin ruokaketju, elintarvikejärjestöt varoittavat. Kuva: Pekka Fali

EU:n elintarvikeketjun toimijat varoittavat Britannian EU-eron taloudellisista vaikutuksista EU:n maanviljelijöille sekä unionin elintarviketeollisuudelle. Britanniassa brexitin on varoiteltu johtavan taantumaan ja hidastavan EU-maiden talouskasvua.

Kauppa EU:n ja Britannian välillä työllistää 44 miljoonaa ihmistä, EU:n tuottaja- ja elintarvikejärjestöt kertovat.

"Britannian irtautuminen EU:sta ilman sopimusta johtaisi väistämättä merkittäviin kaupan häiriöihin ja vavisuttaisi koko elintarvikeketjua. Raskaat byrokraattiset menettelyt, kuten terveys- ja kasvinsuojelutarkastukset, eläinlääkärintodistukset ja korkeat tuontitullit, viivästyttävät kauppaa ja nostavat molempien osapuolten kauppakustannuksia", EU:n elintarvike- ja juomateollisuutta edustava FoodDrinkEurope, tuottajajärjestö Copa-Cogeca ja maatalousalan kauppiasjärjestö Celcaa tiedottavat.

Järjestöt muistuttavat, että EU-eron jälkeisestä siirtymäajasta on olennaista pitää kiinni, jotta unionin elintarvikeketju pystyy valmistautumaan ja mukautumaan muutoksiin.

"On tärkeää, että Britannia noudattaa siirtymäkauden aikana voimassa olevia elintarvikkeiden tuotantoa koskevia EU:n säädöksiä ja nykyisiä sitoumuksiaan", järjestöt muistuttavat.

Britannian parlamentti äänestää brexitistä tiistai-iltana. EU:ssa jo hyväksytyn erosopimuksen uskotaan kaatuvan brittiparlamentissa.

Maan pääministeri Theresa May on vedonnut kuluvan viikon ajan parlamentaarikkoihin, jotta nämä äänestäisivät sopimuksen puolesta. Brexitin kannattajat kuitenkin pelkäävät, että EU:n kanssa neuvoteltu sopimus pitää Britannian turhan tiiviisti kytköksissä EU:hun.

Alun perin parlamentin piti äänestää sopimuksesta jo joulukuun alkupuolella, mutta May siirsi äänestystä, koska ei uskonut sopimuksen läpimenoon.

Jos parlamentti hyväksyy tiistaina sopimuksen, eroa seuraa kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana neuvottelut tulevasta suhteesta jatkuvat.

Pääministeri May varoitti kollegoitaan, että sopimukseton EU-ero aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia häiriöitä. Hänestä EU:n kanssa neuvoteltuun erosopimukseen sitoutuminen olisi huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sopimukseton ero.

EU on ollut ehdoton siinä, että erosopimusta ei enää avata uudelleen, vaikka Britannia sitä toivoisi. EU-johtajat hyväksyivät sen huippukokouksessaan viime vuoden lopulla.

Jos sopimus kaatuu, tarvitaan uusi varasuunnitelma. Parlamentti on väläyttänyt vaihtoehtoa uudesta kansanäänestyksestä. Toinen vaihtoehto on brexitin lykkääminen. Brittimediat uutisoivat maanantaina, että Britannia suunnittelee hakevansa erolleen kolmen kuukauden jatkoaikaa.

Britannian on määrä erota EU:sta maalikuun lopussa.

Brexitin markkinahäiriöiden vakavuus riippuu pitkälti siitä, millaisia rajoitteita brexit tuo tuleviin kauppasuhteisiin. Viennin kannalta kriittisimmät muuttujat koskevat kaupankäynnin byrokratiaa kuten rajatarkastuksia ja -muodollisuuksia sekä hyödykkeiden tullimaksuja.

Jos brexit toteutuu ”pehmeänä”, Britannia pysyy EU:n tulliliitossa ja sisämarkkinoilla. Jos sopua ei synny, muodostuu ”kova brexit”, joka tekee Britanniasta kokonaan irrottautuneen saarivaltion.

Nyt Britannian kauppa muiden unionin maiden kanssa on ollut tullitonta. Jos kaikkia osapuolia tyydyttävää erosopimusta ei synny, jatkossa eri tuontihyödykkeille voitaisiin määrätä omat tullitasonsa.

Kova EU-ero tarkoittaisi, että Britannia ottaisi käyttöön Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen mukaiset tullit. Korkeat tullimaksut vaikeuttaisivat EU-maiden vientiä Britanniaan merkittävästi. Samaan aikaan kaupankäynnin byrokratia ja vaatimukset lisääntyisivät.

Pahimmissa uhkakuvissa Britannian raja-asemilla seisoisivat pitkät rekkajonot odottelemassa tarkastuksia, mikä olisi erityisesti herkästi pilaantuville elintarvikkeille kohtalokasta.

Brexitin jälkeen Britanniasta ei tulisi ruuan suhteen omavaraista vaan maan tulisi myös jatkossa avata ovensa tuonnille.

WTO:n tullien astuessa voimaan EU:n ulkopuoliset maat hyödyntäisivät todennäköisesti kasvavia vientimahdollisuuksiaan Britanniaan. Silloin eurooppalaiset elintarvikkeet kilpailisivat Britannian markkinoilla esimerkiksi Amerikasta tai Aasiasta tulevien tuotteiden kanssa.

Jos vienti Britanniaan tyrehtyisi, maan entiset kauppakumppanit Euroopassa ryhtyisivät etsimään tuotteilleen vaihtoehtoisia markkinoita. Silloin kilpailu kiristyisi myös eurooppalaisilla vientituotteilla.

Lue myös:

Sopimukseton brexit shokki ruokamarkkinoille: "Taloushistorian ehkä suurin markkinoiden häiriötekijä"