Hankintadirektiivi raivaa esteitä kuntien väliseltä yhteistyöltä
Kuntien yhteistoiminnan tieltä poistuisi moni este, mikäli EU-hankintadirektiiviä sovellettaisiin sellaisenaan Suomen lainsäädäntöön, arvioi Kuntaliiton johtava lakimies Juhani Myllymäki.
”Direktiivi mahdollistaa kuntien välisen yhteistoiminnan tietyin edellytyksin. Se korjaa kuntien näkökulmasta ison epäkohdan”, sanoo Myllymäki.
Kunta voisi jatkossa ryhtyä ”järkevään yhteistoimintaan” toisen kunnan kanssa ilman, että palveluja kilpailutettaisiin, Myllymäki arvioi.
Näin hallinto kevenisi.
”Direktiivin perusteella yhteistoimintajärjestelyt jäävät pääsääntöisesti kilpailutuksen ulkopuolelle, mikäli palvelulla ei ole kaupallista intressiä.”
Esimerkiksi kuntien välisellä sopimuksella lapsi voi saada naapurikunnan päiväkodista paikan, mikäli siellä on tarjolla vapaita paikkoja.
Nyt kunnat ovat perustaneet yhteistoimintaelimiä tai yhteisiä osakeyhtiöitä, jos pelkkä sopimus ei ole riittänyt yhteistyön merkiksi.
Erilaisista yhteistyömalleista on jätetty valituksia, sillä ne eivät ole olleet hankintalain mukaisia. Esimerkiksi vuonna 2004 Tammisaari pyysi Espoon pelastuslaitosta hoitamaan kunnan ensihoidon palvelut.
Asia sovittiin ja sopimus syntyi, mutta siitä jätettiin valitus.
Myllymäki sanoo, että Vantaalla puolestaan valitus kaatui vastaavassa tapauksessa. Keski-Uusimaan kunnat tekivät sopimuksen Vantaan kanssa ja perustivat yhteistoimintaelimen. Järjestelyn vuoksi yhteistoimintaa ei pidetty ”hankintana”.
Kotimainen hankintalaki uudistuu EU-direktiivien vuoksi. Myllymäki istuu lakiuudistusta valmistelevassa työryhmässä.
Hän arvioi, että uusittu hankintalaki astunee voimaan aikaisintaan 2016. Istuva hallitus ei välttämättä ehdi edes käsitellä lakipakettia.
Hankintalain taustalla vaikuttavat edelleen isot periaatteet, kuten tasapuolisuus ja syrjimättömyys.
”Ne eivät muutu miksikään”, Myllymäki sanoo. Hän arvioi, että 70 prosenttia kansallisesta laista pysyy samana.
Työryhmä joutuu kuitenkin pohtimaan ”paikallisuuden” merkitystä julkisissa hankinnoissa.
”Miten pystyttäisiin tarkentamaan, jotta pienet yritykset saisivat mahdollisuuden hankinnoissa. Kunta ei voi taata sitä, että paikalliset voittavat.”
Jatkossa etenkin harmaan talouden torjuntaan kiinnitetään huomiota.
Myllymäki mainitsee, että taustoja tarkistamalla hakija voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta.
Iso muutos on, että jatkossa isoimmissa hankinnoissa toimitaan vain sähköisesti – muutaman siirtymävuoden jälkeen. Jo nyt hankintayksikkö voi vaatia sähköisesti toimitettuja hakemuksia.
”Jollain aikavälillä tätä sovelletaan myös pieniin hankintoihin. Nyt vielä monet yrittäjät jättävät kirjallisia tarjouksia.”
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
