Varoittava esimerkki Tampereelta
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimialaan kuuluu paljon sellaisia toimintoja, mitä itsenäiset kunnat ovat perinteisesti hoitaneet itse. Tämän vuoksi ei ole kaukaa haettu ajatus, että yhtymän vallankäyttö näyttää meille mallia, kuinka kuntauudistuksessa kaavailtua ”Suur-Tamperetta” johdettaisiin.
Yksi kuntayhtymän toimialoista on maankäyttö, jonka suhteen on ryhdytty puuhakkaaksi. Siinä sivussa on lähidemokratian periaatteet pyyhitty kengistä Finlaysonin kokouskabinetin eteismattoon.
Kuntayhtymä esitti, että ”Suur-Tampereen” haja-asutusalueille ei enää rakennettaisi kuin muutamiin tiiviisiin kyläkeskuksiin. Käytännössä perinteinen suomalainen – hajakyliin perustuva – maaseutuasuminen lakkautettaisiin Tampereen seudulla. Tällainen ehdotus tehtiin ilman, että maaseudun asukkaita kuultiin millään tavalla.
Olen toiminut kylien valitsemassa työryhmässä, joka on noussut kapinaan ”Suur-Tampereen” esitystä vastaan. Mielestämme maaseudullakin saa asua. Olemme järjestäneet kokouksia ja luentoja sekä neuvotelleet kuntapäättäjien ja kaupunkiyhtymän toimiston kanssa.
Paikallisesti valitut kuntapäättäjät ovat olleet valmiina kuuntelemaan asiaamme ja ymmärtäneet viestimme. Toisin on ollut ”Suur-Tampereen” päättäjien kanssa. Heidän taholtaan maaseudun asukkaiden huolenaiheisiin ei ole reagoitu. Tampereen kokouskabineteissa ei ole tarvinnut kallistaa korvaa syrjäseutujen asukkaiden huolille.
Tampereen kuntayhtymän toiminta on varoittava esimerkki Tampereen naapurikunnille siitä, mitä on odotettavissa, jos suurkuntamalli saa voiton. Suur-Tamperetta johdettaisiin Tampereen kokouskabineteista, piittaamatta maaseudun erityisolosuhteista.
Lähidemokratia on uhattuna, jos suurkuntamalli toteutuu. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on tästä varoittava esimerkki.
Ari Sutinen
Orivesi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
