Kauppapolitiikka kuumensi muttei kiehauttanut yli
ROOMA (MT)
Kauppapolitiikka ja maatalouden tuet kuumensivat keskustelua maailman tuottajajärjestön kokouksessa. Puheenjohtaja Robert Carlsonin jämeryys esti kuitenkin kiistaa kiehahtamasta yli.
Australia, Uusi-Seelanti ja Argentiina esittivät perjantaina lausumaa, jolla WFO olisi vaatinut kaupan esteiden ja maataloustukien poistoa.
Carlson siirsi esityksen tiedoksi. Hän vetosi siihen, että vasta keskiviikkona kokous oli päättänyt keskustella kauppapolitiikasta ensi vuoden kokouksessa. Sitä ennen kaikilta jäsenmailta kysytään niiden kantoja.
Nimenomaan Carlson oli keskiviikon päätöksen takana. Hän haluaa, että WFO pystyy sopimaan linjoista, joiden mukaisesti se vie viljelijöiden viestiä maailman kauppaneuvottelijoille.
”Jos meillä ei ole mitään kantaa, joku muu päättää puolestamme”, Carlson totesi.
Australian, Uuden-Seelannin ja Argentiinan viljelijäjärjestöt esittivät tukien poistamiselle kolme perustelua: tuet jarruttavat reagoimista kuluttajien toiveisiin, ne siirtyvät tuotantopanosten hintoihin, ja viljelijät ovat riippuvaisia poliittisista päätöksistä.
Esityksen ihka ensimmäinen lause myönsi, että kaupan vapauttaminen on ristiriitoja herättävä aihe. Sitä se oli jatkuvasti WFO:n edeltäjän Ifapin keskusteluissa. Suuret viejämaat haluavat vallata lisää markkinoita. Siksi ne vastustavat maataloustukia ja tulleja.
Teollisuusmaiden maataloustuet närästävät myös köyhiä kehitysmaita. Ne pelkäävät ylijäämien dumppauksen vievän markkinat pienviljelijöiltä.
Kehitysmaille on myös tärkeää saada vientituloja omista tuotteistaan. EU on vastannut toiveeseen lupaamalla kaikkein köyhimmille maille vapaan tuonnin kaikessa paitsi aseissa. Joukossa ei ole suuria viejämaita.
Teollisuusmaista suurin osa puolustaa maataloustukia. Perusteluna on oman maataloustuotannon ja ruokahuollon turvaaminen.
Oma lukunsa on USA. Se haluaa parhaat puolet sekä viennilleen että oman maataloutensa turvaamiseksi. Republikaanien viljelijäjärjestö AFB on sellaisen politiikan kiivas kannattaja. Sen sijaan demokraattien NFU on lähellä eurooppalaista linjaa.
Carlson on NFU:n edustaja. AFB ei ole WFO:n jäsen. Se ei ollut loppuaikoina myöskään Ifapin jäsen. Tiettävästi AFB katsoo, etteivät sen ja kehitysmaiden näkökannat sovi yhteen.
Suomelle sen sijaan kehitysmaiden mukana olo sopii. Sen osoituksena Suomen ulkoministeri tuki MTK:n esityksestä yhdeksän kehitysmaan viljelijäjärjestön osallistumista. Ne olivat Armenia, Indonesia, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Mauritania, Moldova, Sambia, Uganda ja Zimbabwe. Toinen merkittävä kehitysmaiden tukija oli Saksa.
Suomesta kokoukseen osallistuivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, johtokunnan jäsen Kati Partanen sekä kansainvälisten asioiden toimihenkilöitä. Kati Partanen edusti samalla myös Pellervo-Seuraa.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
