Ruotsin palkankorotukset ovat vähintään Suomen tasoa – "Kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta sieltä ei tule mitään lisäpainetta"

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle arvioi, että Ruotsi sopi suurin piirtein samaan tasoon tai pikkaisen ylitse se, mitä Suomessa työehtosopimuksissa palkankorotuksista on sovittu viime talvena. Kuva: Jarno Mela

Ruotsin työmarkkinoiden keväästä saakka jatkunut sopimukseton tila päättyi marraskuun alussa, kun Ruotsin teollisuusliitot ja työnantajaliitto sopivat yhteensä 5,4 prosentin palkankorotuksista. Sopimuskausi on pituudeltaan 29 kuukautta.

Palkankorotuksista ensimmäinen, 2,7 prosenttia, maksettiin heti marraskuun alussa.

Sekä Teollisuusliitossa että Teknologiateollisuudessa arvioidaan Ruotsin palkankorotusten olevan hyvin lähellä tai hieman korkeampi verrattuna Suomen korotuksiin.

"Ruotsi sopi suurin piirtein samaan tasoon tai pikkaisen ylitse se, mitä meillä on sovittu viime talvena. Kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta sieltä ei tule mitään lisäpainetta", vertaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Helle muistuttaa kuitenkin, että Ruotsilla on oma valuuttansa.

"Jos kustannuskilpailukyky menee kriittiseksi, Ruotsilla on tällainen säätöruuvi olemassa, mitä meillä yhteisvaluutan osana ei ole."

Ruotsin ja Suomen palkankorotus- ja työehtosopimusten rakenne eroavat siinä, että Ruotsissa sovitaan samalla myös eläkkeistä. Suomessa eläke-ehdoista ja -tasoista sovitaan erikseen järjestelmän rahoittavien palkansaajien ja työnantajien kesken. Karkeasti laskien Ruotsissa palkankorotuksista kymmenys on aina eläkerahaa.

Ruotsissa sopimuksen takana ovat viisi keskeistä teollisuusliittoa. Näistä IF-Metall vastaa suunnilleen Suomen Teollisuusliittoa. Rakennusliitto ja paperiliitto eivät kuuluneet vielä tähän palkkasopuun.

Palkansaajapuoli tavoitteli sopimusta ja korotuksia takautuvasti ulottuen viime kevääseen, mutta sitä ei sopimukseen tullut.

Työnantajapuoli on arvioinut mediassa neuvotteluja haastaviksi. Työrauha painoi sopimuksen aikaan saamisessa.

Suomen toisessa tärkeässä kilpailijamaassa Saksassa työehtosopimusneuvottelut ajoittuvat tulevaan talveen. Lehtitietojen perusteella IG-Metall tavoittelee neljän prosentin korotuksia palkkoihin tietyllä aikavälillä.

Suomessa Metsäteollisuus ry:n ratkaisu lopettaa työehtosopiminen kuluvan tes-kauden jälkeen kiristi tunnelmaa työmarkkinoilla. Viime viikon torstaina SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi Metsäteollisuus ry:n ratkaisua lopettaa työehtosopiminen "riskinä yrityksille ja hyppynä pimeyteen".

Teknologiateollisuus jakaa metsäteollisuuden tavoitteet paikallisessa sopimisessa. Teknologiateollisuus on kuitenkin toistaiseksi pitänyt voimassa linjauksen, jonka mukaan paikalliseen sopimiseen pyritään valtakunnallisen sopimuksen kautta.

"Metsäteollisuus osoittaa sen, mitä tapahtuu, kun työehtosopimusta ei pysty kehittämään yritysten tarpeisiin. Sopimusjärjestelmän romuttamisesta ei ole kyse", Minna Helle korostaa yritysten roolia ja pärjäämistä markkinoilla.

Lue aiheesta lisää: Teknologiateollisuus panee toivonsa työehtosopimuksensa paikallisiin "säätöruuveihin": "Emme lähde esittämään työehtosopimusten avaamista"

Teknologiateollisuuden Minna Helle: "Pingismatsin kierteillä ei voiteta paikallisessa sopimisessa"

Paperiliiton Petri Vanhala Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuskulttuurista: "Järkevä liike"