Maitotilat huolehtivat vasikoistaan
lukijalta
Olipa taas kirjoitus MT:ssä (MT 22.7.). On kohtuutonta sälyttää syyt maitotilallisten harteille välitysvasikoiden sairastumisista.
Varmasti kaikki vasikat saavat maitotilalla samat lähtökohdat, ruuat, juomat, kuivikkeet, koko helahoidon. Lähtevät vasikat ilmoitetaan pikimmiten lihatalojen rekisteriin, jotta talot osaisivat noutaa ternivasikat mahdollisimman pian. Usein tahtoo käydä, että ternisonnimme alkavat olla sukukypsiä kavereita, kun niitä tullaan noutamaan kasvattamoihin.
Siinä on yksi pahimpia pullonkauloja, oma ryhmä siirtyy eteenpäin, kun ternisonnit jäävät odottelemaan kyytiä, mutta kyytiä ei kuulu pahimmillaan kuukausiin. Vasikat kasvavat, paskovat jo sellaisia jöötejä, että saisi yksi henkilö olla puhdistamassa palkkien välejä puhtaiksi koko ajan.
Sitten uudet betonipalkit ja muutama leikki, joka päättyy kaatumiseen ja polveen tulleeseen rikkuun, on kerrassaan lahjakas kasvualusta pöpöille. Siihen eivät enää suihkeet, puhdistus eivätkä aina antibiootitkaan auta.
Kyllähän vasikoiden oloihin joku hankehölmölä voidaan taas perustaa, mutta paras hoito on raha. Kasvattamot laittavat pönkän ovelle kannattamattomana. Vasikoiden surkea hintakaan ei paljon kannusta eläinlääkäriä soittamaan, vaan tarjotaan mieluummin edullisempaa tikkakoskelaista.
Iglukasvatus ulkona on saanut paljon myönteistä palautetta nimenomaan vasikoiden terveyden paranemisessa, mutta kynnys on korkea lähteä pakkasella ulos hoitamaan lypsyn jälkeen tissiliivit märkinä vasikoita.
Ja varmasti kaikille maitotilallisille joka killinki on elintärkeä. Maidontuottajille jokainen elämä on ainutkertainen ja tärkeä!
Sirpa Lukkari
Vuokatti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
