Miksi mollata kouluruokaa?
Kouluruuan valmistajat ovat melkoisia arjen taikureita loihtiessaan ateriakokonaisuuksia pienellä rahamäärällä, kirjoittavat Marjut Huhtala ja Virpi Kulomaa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoOlemme ihmeissämme törmänneet viimeaikaiseen negatiiviseen uutisointiin suomalaisen kouluruokailun ”kehnosta” tasosta. Kouluruokaa on kuvailtu ylikypsäksi mössöksi.
Lisäksi on kyseenalaistettu kouluruoassa käytettävät raaka-aineet ja väitetty niiden olevan jopa tunnistamattomia koululaisten lautasilla. Kaikki väitteet ovat yleistyksiä, joita ravitsemisalan ammattilaiset eivät purematta niele.
Kouluruuan valmistusta ohjaavat paitsi ravitsemussuositukset myös monet ruuan laatua mallintavat säädökset, kuten omavalvonta- ja hankintaohjeet. Käytettävät raaka-aineet käyvät läpi tarkan seulan.
Ravitsemisammattilaiset eivät lähtökohtaisesti halua valmistaa ”huonoa ruokaa”. Ei kukaan halua. Siksi syytökset kouluruuan heikosta laadusta koskettavat niukoin resurssein työtään tekeviä ruokapalveluammattilaisia.
Ihmettelemme, ketä kouluruokailun ympärillä pyörivä syyttelevä uutisointi palvelee. Voisimmeko kääntää keskustelun rakentavampaan suuntaan?
Onhan niin, että ruuan valmistajat ovat melkoisia arjen taikureita loihtiessaan ateriakokonaisuuksia keskimäärin 2,80 euron oppilaskohtaisella päivähinnalla.
Aikuisten tehtävänä on puhua kunnioittavasti ruuasta. Onhan koulussa tarjottava ateria usein lapsen ainut lämmin annos koko päivän aikana.
Emme kutsuisi mitään ruokaa mössöksi, vaikka se rakenteeltaan ei iltaravintolan annosta muistuttaisikaan. Sokeeraavien termien käyttö kouluruuan yhteydessä ei ole omiaan virittämään koululaisten ruokailuinnokkuutta eikä lisäämään julkisen ruokapalvelun arvostusta.
Ammattikeittiöosaajat ry on jo muutaman vuoden ajan myöntänyt konkreettisia tunnustuksia, kouluruokadiplomeja, ansiokkaasti hoidetusta kouluruokailusta. Diplomin tarkoituksena on kannustaa koko kouluyhteisöä rakentamaan ruokailusta arkea kukoistuttavia hetkiä.
Kouluruokailulla kun on paitsi ravitsemuksellisia myös kasvatuksellisia tavoitteita. Siksi toivomme, että kouluruokakeskustelussa pysyttäisiin asiallisella tasolla.
Väitteet kouluruokailun tason mittaamattomuudesta ja laatukriteeristön puuttumisesta eivät pidä paikkaansa. Kouluruokadiplomin kriteeristön on jo suorittanut ja diplominsa ansainnut lähes 180 koulua.
Diplomi on kaikkien suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden haettavissa. Kriteeristöä on ollut suunnittelemassa kattava joukko opetuksen, ruokapalvelun ja ravitsemusasiantuntijoiden edustajia.
Olkaamme ylpeitä suomalaisesta ruuasta ja kouluruokailuinnovaatiosta.
Marjut Huhtala
toiminnanjohtaja
Ammattikeittiöosaajat ry
Virpi Kulomaa
projektipäällikkö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
