Keskustat vaeltavat liitosten mukana
Maatalous ja puu ovat luoneet suomalaiset kirkonkylät.
Puisen ytimen vuoksi Pohjoismaiset kirkonkylät eroavat jyrkästi esimerkiksi Keski-Euroopasta.
Suomessa kirkonkylät muodostuivat toisiaan lähellä sijaitsevista maatiloista.
Keski-Euroopassa kirkonkylät ovat kivestä rakennettuja, kestäviä pienoiskaupunkeja. Italiasta löytyy jopa 2 000 vuotta vanhoja, kaupunkimaisia kyliä.
Ruotsissa suuri kuntauudistus 1970–80-lukujen vaihteessa pudotti kuntien lukumäärän yhdessä yössä neljäsosaan.
Vastaavaa kirkonkylien kuolemaa ei ole Suomessa koettu.
Muutos on silti huomattava. Perinteinen rakennuskanta on kärsinyt uudistusten ja vuosien myötä.
”Puutaloja on helppo siirtää, tai sitten ne palavat tai lahoavat pois”, kertoo yksi Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla -hankkeen asiantuntijoista, dosentti Heikki Kukkonen.
Maatilojen vetäydyttyä kirkonkylistä kasvillisuus tihentyi.
Vehmas luonto peittää yhden kirkonkylien leimaavimmista tunnusmerkeistä: vesimaisemat ovat lähes kadonneet kirkonkylistä laidunten ja peltojen mukana.
Suomalaiset kirkonkylät erottaa kaupungeista erikoinen piirre: niiden keskustat vaihtavat paikkaa suunnittelemattomasti.
Rakennettaessa kirkonkyliin ohitusteitä luodaan samalla uusia risteyksiä, joihin keskustat siirtyivät.
”Liikenneverkon uusi pääristeys imaisee kaupat puoleensa. Valtaosassa kirkonkyliä keskustat ovat loikkineet pitkiäkin matkoja”, Kukkonen pohtii.
Muutos on yhä käynnissä. Kuntaliitokset siirtelevät keskustoja edelleen ja muuttavat palveluverkkoja.
Vuonna 2015 Suomessa oli 317 kuntaa, mikä on 285 kuntaa vähemmän kuin vuonna 1966.
Maaseututaajamia leimaa loppuraportin mukaan pysyvä keskeneräisyyden tila.
Ne elävät kuitenkin kulta-aikaansa: maaseututaajamat ovat haluttuja asuinpaikkoja, joissa asuu noin miljoona suomalaista.
”Valtio kaavoitti aikanaan maaseututaajamiin kauppakatuja, jotka muistuttivat lähinnä lentokenttää. Nykyisin auton ylivaltaa kavennetaan. Kauppakatuja on istutuksilla ja erilaisilla tempuilla parannettu. Kunnissa on havahduttu, että asiat voidaan tehdä toisinkin.”
Tuulikki Viilo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
