Ilmastopaneeliedistäisipuun käyttöä
ilmasto muuttuu
Kestävän metsätalouden harjoittaminen ja ilmastopolitiikka saattavat joutua törmäyskurssille, suomalaisista tutkijoista koostuva ilmastopaneeli varoittaa.
Paneelin tehtävä on arvioida ilmastopolitiikan johdonmukaisuutta. Eilen torstaina paneeli suositti Suomea varautumaan laskentasääntöjen ja velvoitteiden muutoksiin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
Nyt voimassa oleva Kioton jatkokausi velvoittaa, että Suomen metsät sitovat vuosittain 23 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, jotta nieluilla voidaan kompensoida edes pieni osa metsäkadosta aiheutuvasta päästöstä.
Nykyisin nieluvelvoite ei tuota ongelmia, sillä viime vuosina Suomen metsät ovat sitoneet noin 30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Jos kansainvälisissä neuvotteluissa päätetään kuitenkin nostaa Suomen velvoitetasoa, metsien käyttöä eli hakkuita ja hakkuutähteiden keruuta pitää rajoittaa.
”Siinä on selkeä paradoksi. Jos hiilinielut kilpailevat puun käytön kanssa, puukauppa jähmettyy ja metsänhoito kärsii”, johtava tutkija Kim Pingoud VTT:ltä toteaa. Hän on yksi Ilmastopaneelin metsien käyttöä selvittävän raportin kirjoittajista.
”Metsäenergian käyttö vähentää hiilinieluja lyhyellä aikavälillä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ei kompensoi menetettyä nielua”, Pingoud sanoo.
Pitkällä, yli 50 vuoden aikavälillä metsänhoito ja puun käyttö kuitenkin kasvattavat hiilinieluja.
Sen vuoksi ilmastopaneeli edistäisi metsien hyödyntämistä.
”Jos metsien käyttöä vähennetään, menetetään mahdollisuuksia korvata puulla öljypohjaisia materiaaleja”, ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa.
Paneeli painottaa, että puun käyttöä tulisi suunnata mahdollisimman arvokkaisiin tuotteisiin.
Vihreän Langan tietojen mukaan ilmasto- ja energiastrategian päivityksessä ollaan leikkaamassa turvetuotantoa kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Ilkka Savolainen VTT:stä näkee turpeen ongelmallisena sen ilmastopäästöjen vuoksi, mutta pitää kivihiilestä luopumista ensisijaisena tavoitteena.
”Kansantaloudellisesti on järkevämpää luopua tuontihiilestä ensin, sillä turvetuotanto on kotimainen energianlähde ja työllistää huomattavan määrän suomalaisia.” SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
