Kirjolohi haastaa pian norjalaisen lohen — Heinolaan rakennetaan jättimäinen kiertovesilaitos

Heinolan laitokseen rakennetaan yli 100 eri kokoista kala-allasta, joihin mahtuu vettä noin 20 000 kuutiometriä, Mikko Ruskeala kertoo. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalainen kirjolohi haastaa pian kaikki kilpailijansa kalamarkkinoilla. Tämä onnistuu kiertovesikasvatuslaitoksen avulla. Sellainen valmistuu Heinolan Sahaniemeen, jossa entinen aaltopahvitehdas muutetaan tarkoitukseen sopivaksi.

20 miljoonan euron hankkeen taustalla on suomalainen sijoittajaryhmä. Kiertovesikasvatuslaitos on suljettu järjestelmä.

Kasvattamolle rakennetaan oma vedenpuhdistamo, jonka avulla varmistetaan, että ympäristölle ei aiheudu haittaa.

Raikastusuinnin avulla mudanmakua aiheuttavat bakteerit saadaan poistettua kalasta.

Kirjolohi eli entiseltä nimeltään sateenkaarirautu on suomalaisten suosima kala, ja siksi Heinolan kalankasvattamo keskittyy aluksi yksinomaan sen tuotantoon.

Kirjolohella on hyvät edellytykset napata norjalaiselta lohelta markkinaosuuksia.

Kestävästi kasvatetun kotimaisen kalan kysynnän uskotaan lisääntyvän jatkossa. Kotimainen kasvatettu kala on esimerkiksi WWF:n kuluttajan kalaoppaan suosittelema kala.

Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan suomalainen syö kotimaista kalaa 4,1 ja tuontikalaa 9,8 kiloa vuodessa.

Pitkän järjestöuran erilaisissa kalatalousyhteisöissä tehnyt Mikko Ruskeala kertoo, että Suomessa kasvatettua kirjolohta syötiin viime vuonna 1,2, muikkua 0,6, kuhaa 0,4, haukea 0,4, ahventa 0,4 ja siikaa 0,3 kiloa sekä norjanlohta 4 kiloa henkilöä kohti.

”Kasvattamo on loistava idea. Virossa kasvatetaan ankeriasta hyvällä menestyksellä samalla menetelmällä. Kirjolohen lisäksi siiallekin tuntuisi löytyvän markkinoita”, Ruskeala sanoo.

Kalamiehet arvioivat, että kirjolohta markkinoille tuottava laitos vähentää norjalaisen lohen tuontia merkittävästi.

Kirjolohen puolesta puhuu myös se, että siinä on vähemmän rasvaa ja enemmän proteiinia kuin norjalaisessa lohessa.

”Kilpailutilanne näiden kahden suomalaisten suosiman eri kalalajin välillä kiristyy ja sehän on vain hyvä asia kuluttajan kannalta katsottuna”, puntaroi Ruskeala.

Norjalainen lohi hallinnoi nyt markkinoita, sillä sitä tuodaan vuosittain noin 28 miljoonaa kiloa. Suomessa kasvatetaan kalaa 13 miljoonaa kiloa, josta kirjolohen osuus on 12 miljoonaa kiloa.

Entisille aaltopahvimiehille ja kalastajille tehtaan järjestyksessään viides elämä on loistava uutinen.

”Tyhjäksi jäänyt tehdas täyttyy ja kaivattuja uusia työpaikkoja syntyy. Ei kukaan voi vastustaa tällaista hanketta”, sanoo aaltopahvia vuosikymmenet tehtaassa tuottanut Reino Lahti.

Täydessä tuotantovaiheessa laitos työllistää parhaassa tapauksessa yli 50 henkilöä. Aaltopahvitehtaan aikana tehdas työllisti 410 henkilöä.

Alun perin tehtaassa valmistettiin pahveja. Sodan aikana se muuntautui ammuslataamoksi, ja sodan jälkeen sen tiloissa puristettiin kannoista tervaa. Ennen aaltopahvituotantoa tehdas toimi yli 200 henkilöä työllistäneen huonekalutehtaana.

Merkittävä osa aaltopahvitehtaan 160 työntekijästä siirtyi tehtaan lopetettua Lahteen avattuun nykyaikaiseen Stora Enson aaltopahvitehtaaseen.

Ensimmäisessä vaiheessa Heinolan kalan kiertovesikasvatuslaitoksen vuosituotannon tavoite on noin kolme miljoonaa kiloa kirjolohta.

Kalankasvatuksen arvioidaan työllistävän 15–20 henkilöä, ja mahdolliseen jatkojalostukseen työpaikkoja syntyy ainakin saman verran.

Tulevaisuudessa tuotanto on hankejohtaja Markus Lindbergin mukaan mahdollista laajentaa useampaan kalalajiin.

”Tuotannon kasvu toteutetaan vaiheittain riippuen markkinakysynnästä. Kyse on volyymituotteesta eli pienillä määrillä ei tulosta synny”, Lind­berg sanoo.

Kalan kasvattaminen maalla on äärimmäisen monimutkaista. Tämän takia suunnittelua on tehty huolella ja sitä edellyttää myös ympäristöluvan saaminen.

Lupaa yritys hakee 2–3 kuukauden sisällä.