Metropolimedia tuhosi äänestysinnon
Kun lähes puolet äänestäjistä jää kotiin kunnallisvaalipäivänä, on syytäkin puoluetoimistoissa hermostua. Varsinainen ja iso ongelma on kuitenkin se, että poliittinen eliitti ja Yle-vetoinen mediaeliitti samanaikaisesti vieraannuttavat itsensä kansakunnan todellisesta tilasta ja tilanteesta.
Kun vaalikuumeen nostatus olisi pitänyt alkaa, mitä tapahtui? Ilta toisensa jälkeen pääkanavilla keikkuivat samat meikatut, puhuvat päät. Puristamallakaan puhuvista päistä ei mitään järkevää, mieleenpainuvaa irronnut. Poliittinen eliitti ei uskaltanut, osannut tai tahtonut sanoa mitään.
Oltiin lähellä Ukrainan tilannetta. Siellä amerikkalaiset mediakonsultit tuottivat ja tuotteistivat vaalien sisällön, mustamaalasivat vastustajan ja ylistivät hallitsevaa johtoa. Lopputulos oli arvattu.
Miten ihmeessä Suomi on vajonnut tähän samaan tilaan? Eräs syy voi olla puoluetuki. Sen perusteet tulisi harkita uudelleen.
Toinen syy on median oma kriisi, säästötalkoot ja kustannuspaineet. Maakuntatoimitusten resursseja puretaan. Keskittäminen ja metropolisoituminen on jo tosiasia.
Ylen tulopohjan betonointi eduskunnan toimesta pahentaa asiaa. Onko Yle-Pasila matkustuskiellossa maakuntiin? Onko Ylellä vielä osaamista tehdä vaikka palvelukeskusuudistuksesta tai liikkuvasta poliisista juttu muuten kuin ministeriä haastattelemalla?
Vaalien alla olisi ollut mitä mainion aika tuottaa tutkivaa, kuntiin ja niiden päätöksentekoon liittyvää journalismia. Aiheista ei ole Suomessa pula. Näillä olisi saatu paikalliset ongelmat yleisempään pohdintaan.
Mikä johti Jyväskylän velkaantumiseen? Kuinka Kotkassa sitoutetaan kunnallista johtoa? Savonlinna kunnallisvalitusten kierteessä. Kulttuuri ja kunta, rakkautta vai rikosta. Joko Turun tauti hellittää? Saako maalle rakentaa? Toteutuuko valokuitu koko Suomessa vuonna 2015.
Päällimmäinen vastuu äänestysinnon tuhoutumiseen on kuitenkin Suomen poliittisella johdolla. Kun politiikasta on tullut tiedotussotaa ilman sisältöä, ei toivoa paremmasta ole.
Poliittinen johto kaipaa vaaleja, jotta kokonaisuus olisi harmoninen, ja hyvä palkka ja asema ansaittu. Kansa kaipaa ratkaisuja, leipää, turvaa. Lapsiperheet tarvitsisi ennustettavaa tulevaisuutta. Tarjottiinko mitään näistä vaalien alla vuonna 2012? Vai siirtyikö vastuu kuulijalle?
Kuulija ainakin vastasi – jäämällä kotiin.
Kari Partanen
dipl. ins.
Sulkava
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
