Vihreiden Sofia Virta ehdottaa köyhyysjarrua, vasemmistoliiton Koskela vaatii vappunaamareiden riisumista

Oppositiopuolueiden puheenjohtajat keskustan Antti Kaikkonen, vihreiden Sofia Virta, vasemmistoliiton Minja Koskela, Liike Nytin Harry Harkimo sekä SDP:n Antti Lindtman ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen jättivät välikysymyksen eduskunnassa vappuaattona. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA.  

Suomessa voitaisiin säätää köyhyysjarru, joka estäisi leikkaamasta samoilta ihmisiltä yhä uudelleen, sanoi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vappupuheessaan.

Kotitalouskohtainen leikkauskatto varmistaisi Virran mukaan sen, etteivät leikkaukset kasaudu kohtuuttomasti.

Virran mukaan kokoomuksen pääministeri Petteri Orpon hallituskauden aikana monet leikkaukset ovat osuneet samoihin kotitalouksiin ilman, että yhteisvaikutuksia on arvioitu kunnolla.

Hallituskausi on osoittanut, että pelkkä poliittinen lupaus oikeudenmukaisuudesta ei riitä, Virta sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoi vappupuheessaan, että yhteisöveron alennus on härskein esimerkki siitä, että oikeistohallitus on jakanut rikkaille ja suuryrityksille avokätisesti veroaleja.

Koskelan mukaan pääministeri Orpon ja valtiovarainministerin, perussuomalaisten Riikka Purran olisi korkea aika riisua vappunaamarit. Koskelan mukaan Orpon ja Purran pitäisi myöntää, että valtion kassa jää heidän puliveivauksestaan miinukselle.

Hallitus on laskemassa yritysten maksamaa yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin ensi vuonna.

Opposition sisäisesti ristiriitaista kritiikkiä on vaikea ottaa vakavasti, sanoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) vappupuheessaan.

Essayah puolusti puheessaan huhtikuun kehysriihen päätöksiä. Essayahin mukaan päätökset ovat osa läpi hallituskauden jatkunutta kokonaisuutta, jossa Suomen taloudesta kannetaan huolta ja kasvulle luodaan paremmat olosuhteet.

”On helppoa vain vastustaa. Hankalampaa on esittää konkreettisia ja uskottavia ratkaisuja, jotka samanaikaisesti vahvistavat taloutta ja lisäisivät työllisyyttä”, Essayah sanoi.

Essayah nosti esille muun muassa yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisen, jolla hänen mukaansa vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä. Uudistuksen arvioidaan kasvattavan valtion menoja noin 80 miljoonalla eurolla.

Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset tähtäävät siihen, että yrittämisen edellytykset paranevat ja työpaikkoja syntyy, sanoo eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, kokoomuksen Paula Risikko.

Risikko kehui vappupuheessaan erityisesti hallituksen tekemiä panostuksia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. Viime syksyn budjettiriihessä nuorille suunnattuun työllistymisseteliin osoitettiin 30 miljoonaa euroa, ja nyt määrärahaa päätettiin kasvattaa 20 miljoonalla eurolla.

”On tärkeää, että nuoret pääsevät kiinni työelämään”, Risikko sanoi.

Pitkäaikaistyöttömien pääsyä takaisin työelämään hallitus päätti kehysriihessä tukea täydennyskoulutukseen tarkoitetulla osaamissetelillä.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei ole ryhtynyt toimiin EU-tuomioistuimen osa-aikatyötä koskevien päätösten jälkeen, sanoo europarlamentaarikko, vasemmistoliiton Li Andersson.

Andersson sanoi vappupuheessaan, että EU-tuomioistuimen mukaan osa-aikatyöntekijöille pitää maksaa ylityökorvauksia heti, kun viikkotyöaika ylittää työsopimuksessa määritellyn työajan. Tällä hetkellä korvauksia maksetaan yleensä vasta 40 viikkotyötunnin jälkeen.

”Tämä on todella merkittävä päätös osa-aikatyötä tekevien, usein pienituloisten naisten kannalta”, Andersson sanoi.

Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kritisoinut näkemystä, jonka mukaan EU-tuomioistuimen päätöstä voitaisiin soveltaa Suomessa. Alkuperäinen päätös koskee saksalaista yritystä, ja EK:n mukaan maassa on erilainen lainsäädäntö kuin Suomessa. Lisäksi vuonna 2024 annettu päätös on EK:n mukaan hyvin tulkinnanvarainen ja on epäselvää, millaisiin tilanteisiin sitä sovelletaan.