EU kaavailee 1,5 miljardin rahastoa puolustuksen kehittämiseen

Puolustuksen tutkimus- ja kehitysrahaa EU:sta on tarjolla myös Suomeen. Mahdollisista hankkeista ei vielä ole tietoa. Kuva: Markku Vuorikari

EU aikoo vahvistaa puolustusta rahoittamalla tutkimusta sekä puolustusteollisuuden kehitystyötä.

Euroopan komission tavoite on, että vuodesta 2021 lähtien tutkimus- ja kehitystyöhön käytettäisiin 1,5 miljardia euroa EU:n budjetista vuodessa.

Tutkimukseen kaavaillaan puolta miljardia vuodessa.

"Ajatus on, että rahoitus kattaa hankkeista 20 prosenttia. Tavoitteena on, että se johtaisi 2,5 miljardin tutkimustoimintaan vuodessa", komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo.

Puolustusteollisuuden kehitystyöhön esitetään miljardia euroa vuodessa. EU-rahoitus edellyttää vähintään kahden maan ja kolmen yrityksen yhteishanketta. Tavoitteena on tukea kallista puolustustekniikan prototyyppien rakentamisvaihetta.

Miljardin EU-euron vipuvaikutuksen odotetaan tuottavan viiden miljardin hankkeet vuodessa.

"Tarkoitus on välttää, että rahaa käytettäisiin vain isojen maiden isojen yhtiöiden hankkeisiin", Katainen sanoo.

Suomalaisista hankkeista ei vielä ole tietoa.

Tutkimukseen on rahoitusta jo nyt. Tälle vuodelle on varattu 25 miljoonaa, ensi vuodelle 40 miljoonaa ja seuraavalle 25 miljoonaa euroa.

"Ensimmäiset tarjouspyynnöt lähtevät tällä viikolla", Katainen sanoo.

Kehitystyöhön komissio esittää 245 miljoonaa vuodelle 2019 ja 255 miljoonaa euroa seuraavalle vuodelle.

Uutta rahaa ei ole tulossa.

Vuosi 2021 toimii vedenjakajana, koska silloin alkaa EU:n seitsemän vuoden budjettikausi. Ennen sitä rahat otetaan vuosibudjetista ja sen jälkeen ne yritetään saada budjetin kehykseen.

Yksi tavoite on tehostaa hankintoja.

"Päällekkäisyyksien hintalappu EU:ssa on 25–100 miljardia euroa vuodessa. Normaalivuonna noin 30 prosenttia hankintakuluista voitaisiin säästää", Katainen sanoo.

Konkreettisten rahoitusehdotusten lisäksi komissio visioi toimintakyvyn lisäämistä.

Esimerkiksi kyber- ja hybridiuhkissa EU on selvästi alakynnessä.

"Pidän tarpeellisena ja realistisena, että EU:lla on solidaarisuuslauseke, joka kattaa kyber- ja hybridiuhat."

Se tarkoittaa, että muut maat auttaisivat, jos joku jäsenmaa tarvitsee apua.

Kataisen mielestä EU:lla täytyy olla harjoiteltu, organisoitu ja itsenäinen toimintakyky.

"Jos esimerkiksi sähköt katkeilee, vaikka ei ole puunkaatoja tai operaattoreiden yhteydet katkeilee ja on vielä vaalitkin, niin olisi puhelinnumero, johon soittaa."

EU on jäljessä myös miesvoimassa. Yhdysvallat saa nopeasti liikkeelle noin 200 000 taistelukykyistä sotilasta, kun EU-maissa vastaavia joukkoja on noin 40 000.