Kaasun ja etanolin tankkaus kiinnostaa
VERKOSSA SANOTTUA
Bensiini- tai dieselautojen muuntaminen kaasukäyttöiseksi kiinnosti montaa lukijaa (”Kaasuautoilua ei juuri tunneta”, MT:n verkkosivuilla 5.2.).
”Eihän se kaasuautoilu kiinnosta ku ei saa sitä kaasua mistään, eikä kyllä saa E85:ttäkään, joten autoilijat on pakotettu ajamaan bensalla tai dieselillä käytännössä koko Suomessa poislukien etelän suuret kaupungit”, huomauttaa Ku ei oo tarjontaa niin ei oo.
”Tänä vuonna saadaan useita uusia tankkausasemia. Sekä Gasum, että alueelliset biokaasuhankkeet pystyttävät uusia tankkauspisteitä eri puolille maata”, ilmoittaa Täyttä kaasua.
Uusista tankkausasemista saa lisätietoa osoitteessa: http://www.biokaasuauto.fi/blog/uusia-tankkausasemia-luvassa
”Ei se oikein kiinnosta jos auto on noin 1 000 euron arvoinen, ehkä siitä ei saa myydessä sitäkään... Muttei sitä juuri kannata romuttaakaan, koska ajan alle 5 000 km per vuosi. Lisäksi tämä auto on täysin kelpo vielä, kun sitä on korjattu ja laitettu kaiken aikaa”, järkeilee Ei oo heleppua.
Esa muistuttaa, että maailmalla kaasuautoilu voi olla arkipäivää.
”Täällä Thaimaassa suurin osa ammattiliikenteessä olevista ajoneuvoista käyttää kaasua, taxit, bussit, rekat. Myös yksityisautoihin saa asennuksen halvalla, sekä myydään myös uusia autoja kaasulaitteistolla.
Nestekaasu on täällä halpaa, 7,5 euroa 16 kilon pullo.”
Viikon toinen uutinen vaihtoehtoisista polttoaineista, eli St1:n ilmoitus etanolitehtaan rakentamisesta Kajaaniin (”St1 aikoo tislata etanolia sahanpurusta”, MT:n verkkosivuilla 5.2), herätti joissakin innostusta.
Erkki kirjoittaa: ”Nyt on hyvä syy tankata St1-asemilta. Tämä on hyvä suunta, jos vienti ei vedä niin vähennetään tuontia.”
Jokkeri suhtautuu sahanpuruetanoliin varauksellisemmin.
”Kannattaa muistaa, että bioetanolin tuotantoon soveltuu vain osa eloperäisestä aineesta. Biokaasua eli metaania voitaisiin tuottaa luonnollisella mätänemisreaktiolla lähes mistä vain eloperäisestä aineksesta.”
”Suomessa viljeltiin aiemmin sokerijuurikasta todella paljon. Miksei aloiteta uudelleen ja tislataan juurikkaista etanolia?” kysyy Timo.
Keskustelu susista jatkui edelleen vilkkaana eri uutisten, mielipidekirjoitusten ja pääkirjoituksen (MT 4.2.) yhteydessä. Kärjekkäiden kirjoitusten rinnalle alkoi ilmestyä maltillisempia, kiivailuun kyllästyneitäkin kommentteja.
”Olisi kuultava niitä maan hiljaisia, jotka ovat asuneet 15–20 vuotta susialueella, eivätkä ole huutamassa kurkku suorana”, ehdottaa 15 vuotta susia, ei ongelmia.
”Toivoisin asiallista keskustelua susien ja riistaeläinten tilanteesta.
Emme ole osanneet kytkeä yhteen riistakantojen säätelyä ja petopolitiikkaa. Nyt on rauhassa keskusteltava asia ja sovittava linjaukset. Peräänkuulutan myös metsästäjäjärjestöiltä laittomuuksiin puuttumista tiukalla otteella. Tässä urakassa voisi Maaseudun Tulevaisuus olla rehellisesti tasapuolisella asialla,” kirjoittaa Metsästäjä vm 62.
Mies susialueelta toivoo vastakkainasettelusta päästävän eroon.
”Tilanne on hyvin sekava maamme maaseutukylissä. Väestö on jakautunut kahteen vastakkaiseen leiriin, jotka ovat toisilleen vihamielisiä. Hyvät naapurien väliset yhteistyökuviot ovat loppumassa. Yksityisteiden käyttö, teiden linkous ja monet muut asiat eivät suju entiseen malliin. Metsästysseurojen sisällä on ristivetoa. Irtisanotaan vuokrasopimuksia, jos jäsenet eivät ole samaa mieltä maanomistajien kanssa. Tällainen elämänmuoto ei ole hyväksyttävää kenellekään, jos joka aamu heti herättyä on sapen maku suussa. Mikäli maaseudun väki saisi omille vaatimuksilleen päättäjien taholta ymmärrystä, niin tilanne saattaisi vähitellen tervehtyä.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
