Kysely: Lähes puolet suomalaisista ei suunnittele kulujaan etukäteen − sukupuolten välillä selkeä ero tottumuksissa

Suomalaisista hieman vajaa puolet kuluttaa kyselyn mukaan kaikki tulonsa. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

Liki puolet suomalaisista ei suunnittele kulujaan etukäteen, käy ilmi tuoreen kyselytutkimuksen tuloksista. Samoin ilmeni, että joka neljäs kyllä laatii kulubudjetin, mutta ei pysy siitä.

Sukupuolten välillä on tulosten mukaan selkeä ero. Miehistä noin kolmasosa laatii kulubudjetin ja pysyy siinä. Naisista näin tekee vain joka neljäs.

Suomalaisista hieman vajaa puolet kuluttaa kyselyn mukaan kaikki tulonsa. Liki 30 prosenttia kokee, ettei säästäminen olisi mahdollista.

Hieman yli 30 prosentilla suomalaisista on puskurirahasto. Sen yleisesti suositeltu koko on 2–6 kuukauden menoja vastaava summa.

Suomalaisten kuluja ja säästöjä selvitettiin Lakitoimisto Takaisinperinnän teettämässä Puskurisäästöt 2025 -tutkimuksessa. Selvityksen teki tutkimusyhtiö Bilendi tämän vuoden kesäkuussa. Vastaajina oli hieman yli tuhat suomalaista. Vastaajista puolet oli naisia ja puolet miehiä.

Kyselystä ilmeni, että suomalaiset pelkäävät pahaa päivää. Etenkin nuorten tulevaisuuskuva on nyt saatujen tulosten mukaan harmaa. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa kertoi olevansa vähintään hieman huolissaan taloudellisesta tilanteestaan vuoden ajanjaksolla eteenpäin.

Monelle paha päivä onkin koittanut. Viime vuonna ulosotossa oli liki 590 000 suomalaista. Pikavipeistä oli ylivelkaantunut noin 300 000.

”Käytännössä lähes joka toinen suomalainen elää koko ajan tilanteessa, jossa pienikin yllättävä meno voi horjuttaa taloudellista tasapainoa. Joka kymmenes ei haluakaan säästää pahan päivän varalle, vaan kuluttaa ennemmin nyt”, täydentää Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja Olli-Matti Korhonen tiedotteessa.

Suomen pankin tilastojen mukaan suurimmillaan pienlainayhtiöiden lainasaamiset yksityishenkilöiltä ovat olleet liki 700 miljoonaa euroa. Tuo oli vuonna 2018.

”Pikavipit ovat iso yhteiskunnallinen ilmiö Suomessa. Niitä koskeva lainsäädäntö on kunnossa, mutta sen valvonta ei ole”, Korhonen linjaa.