"Poliisin määrä perustuu poliittisiin päätöksiin, ei tarpeeseen"
Kansalaisaloite ehdottaa, että poliiseille määritellään vähimmäismäärä. Sen määrittelyssä pitää ottaa huomioon maan suuruus ja pitkät etäisyydet.
Suomessa on vähiten poliiseja kansalaista kohden Euroopassa. Keskimäärin Euroopassa on yksi poliisi 400 asukasta kohden, Suomessa on yksi poliisi 733 asukasta kohti. Kuva: Pentti VänskäPitäisikö poliiseille määrittää vähimmäismäärä? Sitä ehdottaa kansalaisaloite.
Aloitteessa poliisin resurssien turvaamisesta ehdotetaan, että poliisille ja poliisikoulutukselle kirjataan lakiin vähimmäismäärä.
"Poliisien määrä perustuu Suomessa tällä hetkellä puhtaasti poliittisiin päätöksiin", aloitteessa todetaan.
Sen sijaan määrän pitäisi perustua todelliseen tarpeeseen. Asiantuntijaryhmän pitäisi arvioida poliisien vähimmäismäärä. Tarvetta ei voi määrittää vain eri alueiden väestömäärä, vaan määrittelyssä pitää ottaa huomioon maan suuruus ja pitkät etäisyydet, aloitteessa todetaan.
Määrittelyn lähtökohdiksi pitää ottaa muun muassa kansainvälinen vertailu poliisien määrästä suhteessa väkilukuun, tilastotiedot esimerkiksi maan eri alueiden väestöjakaumasta, rikosten määrästä, hälytysvasteajoista, toimintaympäristön erityispiirteistä ja tavoitettavuudesta.
Poliisien vähimmäismäärästä voisi poiketa vain ylöspäin.
Kansalaisaloite poliisin resurssien turvaamisesta lailla perustettiin heinäkuun alussa.
Maanantaiaamuna se oli kerännyt 7 287 kannatusilmoitusta. Aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se kerää puolessa vuodessa vähintään 50 000 kannatusilmoitusta.
Aloitteen laittoivat vireelle ensihoitajat Sanna Kauppinen Pirkkalasta ja Erik Lydén Tampereelta.
He kysyvät, voisiko lakiin kirjata mittareita, joiden perusteella poliisin vähimmäismäärä voitaisiin määrittää. Määrä voitaisiin sitoa mittareiden tuloksiin. Tämä takaisi kansalaisten tasa-arvon asuinpaikasta riippumatta.
"Millään resursseilla ei harvaan asutuille alueille saa samaa palvelutasoa kuin kasvukeskuksiin, mutta voisiko kansalaisten tasa-arvoa taata paremmin?", kysyy Lydén.
Toiveena on herättää keskustelua asiasta. Muutama kansanedustaja on jakanut aloitteen seinällään Facebookissa.
Aloite lähti sisäministeriön kesäkuussa julkaisemasta sisäisen turvallisuuden selonteosta.
"Luimme selontekoa ja puhuimme, että tilanne on ihan mahdoton ja menossa huonompaan suuntaan. Näemme muutoksen kentällä", kertoo Lydén.
Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan kansalaisten turvattomuuden tunne on selkeästi lisääntynyt. Poliisin toimintavalmiusaika heikkeni viime vuonna kaikkein kiireellisimpien tehtävien kiireellisyysluokassa 1,1 minuuttia. Lähes neljässä prosentissa hälytyksistä poliisin vasteaika oli yli tunnin. Kymmenesosassa hälytyksistä poliisin saapuminen kesti yli 40 minuuttia. Joissain kunnissa poliisi oli paikalla alle tunnissa hälytyksestä vain joka toisella hälytystehtävällä.
Selonteon mukaan nykyistä tasoa ei voida enää heikentää, sillä pienissä ja syrjäisissä kunnissa keskimääräiset toimintavalmiusajat ovat paikoitellen jo nyt kestämättömän pitkiä.
Selonteko toteaa, että harvaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnilla on elintärkeä rooli viranomaispalvelujen tuottajana. Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan virasto on jäämässä ainoaksi toimintakykyiseksi viranomaiseksi itärajan ja rannikon harvaanasutuilla alueilla.
Aloite muistuttaa, että poliisin resurssipula heikentää myös muiden viranomaisten toimintaa.
Suomessa on vähiten poliiseja kansalaista kohden Euroopassa. Keskimäärin Euroopassa on yksi poliisi 400 asukasta kohden. Suomessa on yksi poliisi 733 asukasta kohti.
Selonteon mukaan hallitus vakiinnuttaa kuluvalla kehyskaudella poliisien määrä 7 000 poliisiin.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lausui kesäkuussa, että valtiontalouden kehyksissä olevat rahat eivät riitä edes poliisin kaavailtuihin henkilöstökuluihin. Esimerkiksi poliisimiehiä pitäisi vuoden 2020 lopussa olla 7 000, mutta hallituksen kehyspäätöksen rahoitus riittää vain 6 500:lle.
Muissa Pohjoismaissa ja Virossa poliisimiesten ja -naisten määrää on viime vuosina kasvatettu johdonmukaisesti.
Sisäministeriö lupasi syyskuussa poliisille 2017 budjettiin viiden miljoonan euron lisärahan. Se on tarkoitettu liikennevalvontaan ja harmaan talouden torjuntaan.
Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen kirjoittaa blogissaan, että lisäraha ei riitä paikkaamaan poliisitoimeen jo kohdistettuja säästöjä, koska valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaan kokonaismäärärahat ovat pienemmät kuin vuonna 2015.
Poliisin nettomenot vuonna 2015 olivat 733,9 miljoonaa euroa. Ensi vuoden tavoite on 687,6 miljoonaa euroa, joten vähennystä on 46,3 miljoonaa euroa, laskee Suhonen.
Suhosen mukaan poliisihallitus on alkanut suunnitella poliisien määrän sopeuttamisia, kertoi STT 16.9. Määräaikaisten poliisien sopimuksia on jo alettu jättää uusimatta.
Tähän mennessä 14 kansalaisaloitetta on edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
