”Yhteiset merivoimat Suomelle ja Ruotsille” – ex-puolustusministeri hahmottelee puolustusyhteistyön syventämistä Hollannin ja Belgian malliin
”Näkemykseni on, että Suomella ja Ruotsilla voi tulevaisuudessa olla yhteiset merivoimat samaan tapaan kuin Hollannilla ja Belgialla jo on”, ex-puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo.
Suomen ja Ruotsin merivoimien yhdistyminen olisi Suomelle hyvin mielenkiintoista Ruotsin sukellusveneaseen vuoksi, Jussi Niinistö sanoo. Kuva: Päivi KarjalainenKannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö toimi puolustusministerinä Juha Sipilän (kesk.) johtamassa hallituksessa 2015–2019.
”Ministerinä kävin keskusteluja Belgian ja Hollannin ministereiden kanssa. Tutustuin noiden maiden merivoimien yhteistyöhön. Se on hyvin mielenkiintoinen konsepti.”
Niinistö pitää Suomen ja Ruotsin yhteisiä merivoimia mahdollisena siinäkin tapauksessa, että naapurimaat eivät solmisi virallista puolustusliittoa.
Merivoimien yhdistyminen tai erittäin tiivis yhteistyö olisi Suomelle hyvin mielenkiintoista Ruotsin sukellusveneaseen vuoksi.
”Sukellusveneidensä ansiosta Ruotsin merivoimilla on kyky, joka Suomelta puuttuu.”
Suomellakin olisi tarjottavaa.
"Ruotsi saisi merivalvontaosaamista. Esimerkiksi kuunteluasemiensa ansiosta suomalainen merivalvonnan taito on huippuluokkaa maailmassa.”
Niinistö esittää Suomen ja Ruotsin merivoimien yhteistyötä puheessaan, jonka hän pitää perjantaina Kannuksessa.
”Esitän historiaseminaarin avaussanat. Tilaisuuden järjestäjät toivoivat muutaman sanan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä”, Niinistö kertoo.
Aineksia olisi pitkäänkin esitelmään, sillä maiden puolustusyhteistyö syveni Niinistön ministerikaudella.
Ensin perussuomalaisia ja sitten sinisiä edustanut Niinistö teki tiivistä yhteistyötä ruotsalaisen kollegansa Peter Hultqvistin kanssa.
”Minulla ja Ruotsin puolustusministerillä, sosiaalidemokraatti Peter Hultqvistilla oli neljän vuoden aikana 50 tapaamista. Niissä kaikissa oli valmisteltu agenda”, kertoi Niinistö MT:n haastattelussa 23.10.
Perjantain historiaseminaaria mainostetaan myös Ruotsalaisuuden päivän juhlana.
”Ruotsalaisuuden päivän juhlaa vietetään Kannuksessa nyt ensimmäistä kertaa. Tosin tämä on tällainen hybriditilaisuus, jossa historiaseminaari ja siirtolaisuusteema ovat isossa roolissa”, Niinistö kertoo.
Ruotsalaisuuden päivän juhlan avaajana Niinistö voi tuntua yllättävältä nimeltä.
”Minulla on pitkä tausta suomalaisuusliikkeessä”, hän sanoo.
Niinistö toimi Suomalaisuuden liiton toiminnanjohtajana 1999–2001.
”Lisäksi olen ollut tosi pitkän siivun liiton hallituksen jäsen. Nykyisin olen Suomalaisuuden liiton kunniajäsen.”
Suomalaisuuden liitto kertoo verkkosivuillaan, että sen keskeinen kielipoliittinen tavoite on ”ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi oppiaineeksi maamme suomenkielisissä oppilaitoksissa alakoulusta yliopistoon”.
Niinistö sanoo olleensa ”pakkoruotsin vastustaja koko pienen ikänsä”.
”Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö olisi Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön kannattaja. Kyseessä on vain näkemykseni siitä, miten kieliä pitää voida suomalaisessa yhteiskunnassa opettaa ja opiskella”, Niinistö kertoo.
”Toimintani suomalaisuusliikkeessä ei kohdistu millään tavoin Ruotsia tai ruotsalaisia vastaan.”
Kannuksen juhlan yksi järjestäjä on Juha Tainio.
”Ruotsalaisuuden päivän sijasta kutsuisin juhlaa mieluummin Ruotsi-päiväksi", hän sanoo.
Illan seminaarin kahvitauolla nautitaan Kustaa Aadolfin leivoksia.
”Haimme niitä torstaina Haaparannasta, lähempää ei löytynyt.”
Ajomatka kannatti.
”Leivoksia on jo maisteltu. Hyviä ovat”, Tainio kertoi MT:lle perjantaina iltapäivällä.
Ruotsalaisuuden päivä on Suomessa kansallinen liputuspäivä. Päivän yksi tarkoitus on tuoda esiin kaksikielisen Suomen ruotsinkielisiä ja heidän kulttuuriaan.
Ruotsalaisuuden päivää, ruotsiksi Svenska dagen, vietetään marraskuun kuudentena, joka on Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä.
Kustaa II Aadolf kuoli Lützenin taistelussa 1632. Taistelu oli osa kolmekymmenvuotista sotaa. Lützen sijaitsee itäisessä Saksassa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
