Ajankohtaista luonnossa Halo näkyy taivaalla
Kirpeänä helmikuun pakkaspäivänä katse kannattaa suunnata kohti taivasta, sillä kuluva vuodenaika on otollinen näyttävien haloilmiöiden havaitsemiseen. Taivaalla on tarjolla mitä erilaisimpia näkymiä, valkoisia tai värikkäitä kaaria ja pylväitä.
Valoilmiö, jota kutsutaan haloksi, on tyypillinen pohjoisilla leveysasteillamme. Haloja voi nähdä kaikkina vuodenaikoina, mutta yleisimmin ne esiintyvät kylminä kuukausina ja lisääntyvät talven kääntyessä kohti kevättä.
Halo syntyy valon heijastuessa ilmakehän jääkiteistä. Jääkide on kuusisivuinen, muodoltaan symmetrinen hiukkanen, joka voi syntyä myös ilman epäpuhtauksien ympärille.
Kide toimii peilinä tai prismana riippuen siitä, heijastuuko valo jääkiteen pinnasta vai kulkeeko se kiteen läpi. Jääkiteen läpi kulkenut valo näkyy useina eri väreinä kun taas heijastuvan valon väri on valkoista.
Erilaisia haloja tunnetaan noin 60, mutta suurin osa niistä on hyvin harvinaisia. Tavallisimpia näkymiä ovat auringon lähellä näkyvät puolikaaret ja kaaret, sivuauringot ja aurinkopilarit.
Suomessa näkyvät halot syntyvät ilmakehän alimmissa kerroksissa, noin 7–12 kilometrin korkeudessa, mutta halon voi nähdä myös vaikkapa lumihangen päällä, korkean savupiipun yllä tai kosteuden tiivistyessä jääkiteiksi havainnoijan itsensä ympärille.
Haloja havainnoidessa on hyvä suojata silmät aurinkolaseilla ja kirkkaan auringonvalon peittäminen kädellä helpottaa myös niiden etsimistä. Käännä katse kohti taivasta: vaikka halon voi nähdä melkein missä vain, esiintyy se kuitenkin tavallisimmin taivaalla.
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee
luontokartoittajaksi.
Hän kertoo ajankohtaisista luontoasioista noin kahden viikon välein.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
