Sopimukseton brexit shokki ruokamarkkinoille: "Taloushistorian ehkä suurin markkinoiden häiriötekijä"

Euroopan komission eteen Brysseliin oli parkkeerattu torstaina bussi, jossa luki "brexit hiiteen - sopu ei ole valmis!" Kuva: Juha Roininen

Kova brexit eli Britannian EU-ero ilman sopimusta alkaa olla entistä todennäköisempi.

Eurooppalaiset elintarvikeyritykset ja tuottajat seuraavat brexit-limboa huolissaan.

Jos Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta, siitä tulee kuin mikä tahansa EU:n ulkopuolinen maa, johon sovellettaisiin kaupankäynnissä Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä.

Nyt Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta. Jos sopimusta ei synny, jatkossa eri tuotteille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa.

EU:n tuottajajärjestön Copa-Cogecan mukaan sopimukseton brexit olisi EU:n ja Britannian maanviljelijöille sekä yrityksille haitaksi.

Pahimmissa uhkakuvissa Britannian raja-asemilla seisoisivat pitkät rekkajonot odottelemassa tullitarkastuksia, mikä olisi erityisesti herkästi pilaantuville elintarvikkeille kohtalokasta.

”Brexitistä voi muodostua modernin taloushistorian suurin markkinoiden häiriötekijä. Britannian ja muun EU:n talous on syvälle integroitunut: raaka-aineet, puolivalmisteet, teknologia, pääoma, osaaminen, palvelut ja myös ihmiset liikkuvat yli kansallisten rajojen. Tämä on koko EU:n ydin”, Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen selventää.

”Nyt tämä yhteensitominen puretaan ainakin joiltain osin. Seuraukset voivat olla vakavat myös elintarvike- ja metsäsektoreilla. Tuoretuotteet ovat ensimmäinen kärsijä.”

WTO:n tullien astuessa voimaan EU:n ulkopuoliset maat hyödyntäisivät todennäköisesti kasvavia vientimahdollisuuksiaan Britanniaan. Silloin eurooppalaiset elintarvikkeet kilpailisivat Britannian markkinoilla esimerkiksi Amerikasta tai Aasiasta tulevien tuotteiden kanssa.

Jos vienti Britanniaan vaikeutuisi, maan entiset kauppakumppanit Euroopassa ryhtyisivät etsimään tuotteilleen vaihtoehtoisia markkinoita. Silloin kilpailu kiristyisi myös eurooppalaisilla vientituotteilla, mikä voisi vaikuttaa EU:n vientikilpailukykyyn ja alan investointeihin.

Sopimuksettoman eron kokonaisvaikutuksia on Pesosen mukaan vielä vaikea arvioida.

”EU:n yhteismarkkinoiden kautta taloudelliset vaikutukset näkyvät myös alueilla ja tuotantosektoreilla, joilla ei ole suoraan mitään yhteyttä Britanniaan. Tämän opimme erityisesti Venäjän tuontikiellosta.”

Myös valmistautuminen kovaan eroon on hankalaa.

”EU-keinoja on rajoitetusti. Jäljellä olevat keinot markkinoiden hallintaan eivät varmaan riitä tähän skaalaan”, Pesonen kertoo.

Markkinahäiriöt riippuvat pitkälti siitä, millaisia rajoitteita brexit tuo tuleviin kauppa­suhteisiin. Viennin kannalta kriittisimmät muuttujat koskevat kauppasuhteiden byrokratiaa, kuten rajatarkastuksia ja -muodollisuuksia sekä tullimaksuja.

Copa-Cogecan mukaan EU:n ja Britannian tulisikin löytää tullijärjestely, joka edesauttaa kitkatonta kauppaa ja säilyttää EU:n sisämarkkinoiden toiminnan. Toiveena tulevalle suhteelle on pitää vapaa kauppa ja samat ruokastandardit kuin EU:ssa.

EU-maiden johtajat antoivat huippukokouksessa sanansa Britannialle siitä, että uuden kauppasuhteen neuvottelut aloitetaan välittömästi EU-eron astuttua voimaan huhtikuun alussa.

Mutta sitä ennen sopu on saatava läpi Britanniassa.

Britannian pääministerin Theresa Mayn suunnitelma, jossa May olisi saanut EU:lta lisämyönnytyksiä jo neuvoteltuun erosopimukseen, ei saanut kannatusta Brysselissä.

Kipukohtana brexit-neuvotteluille on niin sanottu back­stop-järjestely.

Sen mukaan Britanniaan kuuluva Pohjois-­Irlanti pysyy EU:n tulliunionissa, jos Britannia ja EU eivät saa sovittua tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaasta liikkumisesta Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Järjestelyllä EU haluaa estää niin sanotun kovan rajan muodostumisen Irlannin sisälle.

Britannian parlamentin brexit-kannattajille backstop on ollut kynnyskysymys, koska järjestelyn myötä kova raja rakentuisi myös Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille.

Brysselin huippukokouksessa hyväksytty sopimus painottaa, että backstop-järjestelyä ei ole tarkoitus ottaa käyttöön, vaan se on pelkkä vararatkaisu. EU-johtajat eivät antaneet Maylle hänen toivomaansa laillisesti sitovaa julistusta siitä, että järjestelyyn turvaudutaan vain äärimmäisessä tarpeessa. He kuitenkin vakuuttivat, että nykymuotoinen sopu kannattaa hyväksyä.

”Irlannin kysymys on tunteita herättävä. Erosopimus ei ole uudelleenneuvoteltavissa, mutta vakuutetaan vielä kerran, että backstop ei astu voimaan”, Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi.

Viimeviikkoista brexit-sovun äänestystä lykättiin Britanniassa, koska alkoi näyttää väistämättömältä, että maan hallituksen hyväksymä paperi ei saisi tarvittavaa kannatusta. Seuraavan kerran äänestystä yritetään tammikuussa.