Juha Huttunen puolustaa lähipuuta
Puuseppä Juha Huttunen pitää valkoista keittiökalustekokonaisuutta klassikkona, johon on helppo yhdistää muita värejä. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoIISALMI (MT)
”Ihmetyttää, että jätepurusta tehty, muovilla pinnoitettu massatuotanto on suurelta osin korvannut puukalusteet”, puuseppä Juha Huttunen sanoo Iisalmen keskustassa hiljattain avaamassaan esittelytilassa.
Siellä hirsiseinäiseen miljööseen sopivat iso puutasoinen saarekekeittiö, massiivinen, tosiharrastajan leivontakaappi ja toiseen huoneeseen puusta käsin tehdyt kukkapylväät, seinähyllyt ja lipastot.
Huttunen ei kulje massan mukana. Hän tietää 20 vuoden puusepänliikkeen yrittäjäkokemuksella, että aina on muitakin, jotka haluavat sijoittaa laatuun, yksilöllisyyteen ja nimenomaan puuta suosivaan maalaisromanttiseen sisustustyyliin.
”Suunnittelu on minulle mieluinen työvaihe. Usein isommissa saneeraus- tai uudisrakennuskohteissa keittiön suunnittelu alkaa jopa vuotta ennen varsinaista rakentamista. Visuaalisuus on tärkeää, ja jo vuosia sitten erikoistuin maalaismiljööseen sopivaan talonpoikaistyyliin.”
Hän suosittelee klassisen valkoisen valintaa pääväriksi, koska se on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen ajattoman tyylikäs valinta. Väriä tupaan saa astioilla, tekstiileillä ja muulla sisustuksella, jota on helppo vaihdella.
”Toki vanhan vihreitä, harmaita ja mustia kalusteita teen myös paljon. Värien kanssa on oltava tarkkana, miten ne muuntuvat eri valoissa, ettei vain roosa muutu pinkiksi tai vanha vihreä limeksi tietyissä valoissa.”
Vuonna 1995 ylioppilasarte-
nomiksi valmistuneelle Juha Huttuselle oli alusta saakka selvää, että oma yritys pitää perustaa.
Iisalmesta löytyi entisen radan varresta VR:n vanha vahtitupa, johon Huttusen pariskunta ihastui ja osti sen empimättä kodikseen. Vahtituvan pihapiirissä oli valmiina tila puusepänverstaalle ja sopiva yritysnimikin helposti keksittävissä: Vahtituvan puusepänverstas.
”Kotiin suunnittelin ensimmäisen keittiön ja oikeastaan koko muunkin kalustuksen. Se on ikuisuustyömaa”, Huttunen sanoo ja esittelee vierailumme päätteeksi verstaansa ja satukirjamaisen pihamiljöön leikkimökkeineen ja pihasaunoineen.
Talossa kodikkuutta luovat tumma puu, hirsiseinä ja tulisijat. Paljon on yksityiskohtia, jollaisia ei tehtaan paketeista löydä.
”Talonpoikaistyyli rantautui Suomeen Etelä-Ruotsista. Olen huomannut, että monet asiakkaat asuvat Länsi-Suomessa tai Pohjanmaalla, mutta kyllä näitä menee jo joka puolelle Suomea. Esimerkiksi suojelukohteisiin muovipinnoitetun kalusteen vieminen on suorastaan kielletty”, Huttunen sanoo.
Mäntyä puuseppä Huttunen pitää aliarvostettuna kalustepuuna.
”Hyvällä pintakäsittelyllä siitä saa loistavia kalusteita. Koivu kestää kovempaa kulutusta, mutta on vastaavasti kalliimpi materiaali”, Huttunen opastaa.
Hänen omia alihankintayrityksiään edustaa muun muassa kajaanilainen Jannpuu, josta saa liimapuulevyä.
”Lähiruoka jo tunnetaan, mutta harva puhuu lähipuusta. Minusta on hienoa tehdä huonekaluja Savo-Karjalan tai Kainuun männystä. Toivoisin, että uusillekin sukupolville syntyisi ajatus klassisesta kauneudesta ja siitä, että huonekalu voi kestää sukupolvelta toiselle.”
Hänestä on surullista, ettei perintöpiironkeja enää ole.
Huttusen mukaan on suomalaisten itsetunnon puutetta, että metsistä puu viedään ulkomaille ja tuodaan sitten takaisin Suomeen valmiina kalusteina.
”Yrittäjänä puuseppä tarvitsee sitkeyttä. Liikaa ei saa rönsyillä.”
Niinpä Huttunen ei näe muita maakuntien puuseppiä kilpailijoina vaan yhteistyökumppaneina.
Joskus asiakkaille on tarpeen suositella toista tekijää, kun ei itse ehdi tehdä kaikkea. Huttunen keskittyy keittiöihin ja muihin sisustuspuusepän töihin ja jättää esimerkiksi portaat, ovet ja ikkunat muille.
LIISA YLI-KETOLA
Lähiruoka
jo tunnetaan, mutta harva puhuu lähipuusta. Minusta
on hienoa tehdä huonekaluja
Savo-Karjalan tai
Kainuun männystä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
