Ruotsin hevosala työllistää 24 000 henkeä

Kaksi kolmesta ruotsalaisesta hevosenomistajasta on naisia. Suomessakin erityisesti ratsastus on hyvin naisvaltainen harrastus. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Ruotsin hevosala antaa töitä noin 24 000 hengelle, maan maatalousviraston keskiviikkona julkistama tutkimus kertoo.

Osa työpaikoista on osa-aikaisia, joten alan työllistäväksi vaikutukseksi lasketaan 10 500 henkilötyövuotta.

Ruotsissa on noin 360 000 hevosta. Niistä viidennes on tuoreen selvityksen mukaan yritystoiminnan käytössä, neljä viidennestä omistajansa harrastehevosia.

Ruotsi on hevosmaana lähes viisi kertaa Suomea suurempi. Suomen Hippoksen tilaston mukaan meillä oli toissa vuonna runsas 74 000 hevosta.

Suomessa hevosalaa tutkittiin viimeksi laajasti vuonna 2005. Silloin kyselyyn vastanneista hevosenomistajista 40 prosenttia määritteli itsensä yrittäjiksi ja 60 prosenttia piti toimintaansa harrastuksena.

Ruotsalaistutkimus perustuu hevosenomistajille viime keväänä tehtyyn kyselyyn. Lisäksi tutkittiin tarkemmin kahta ammattiryhmää, ratsastus- ja raviyrittäjiä.

Vaikka vain viidennes Ruotsin hevosista on yritystoiminnan käytössä, kolmannes hevosenomistajista ilmoittaa harjoittavansa jonkinlaista hevosalan yritystoimintaa. Yli puolella näistä hevosyrittäjyys liittyy johonkin muuhun yritystoimintaan.

Yleisin yritystoiminnan muoto on hevoskasvatus.

Valtaosa, kaksi kolmannesta, Ruotsin hevosenomistajista on naisia.

Jos pitäisi luoda ruotsalaisen hevosenomistajan prototyyppi, hän olisi lukion käynyt tai yliopistokoulutuksen hankkinut, myöhäisessä keski-iässä oleva nainen, jonka koulutus ei liity hevosalaan.

Hän on palkkatyössä ja ratsastelee vapaa-aikanaan – vain harrastuksena, ei kilpaillakseen.

Erot hevosenomistajaryhmien välillä ovat kuitenkin suuret. Ravivalmentajista 85 prosenttia on miehiä, ratsastuskoulu- ja vaellusyrittäjistä yhtä suuri enemmistö on naisia.

Ruotsin hevosista 74 prosenttia asustaa taajamissa tai taajaman läheisellä maaseudulla.

Näille alueille painottuu myös hevosalan yritystoiminta.

Yli puolet Ruotsin hevosenomistajista viljelee itse ainakin osan karkearehuista. 40 prosentilla sato riittää kattamaan koko karkearehun tarpeen.

Kolme neljännestä käyttää karkearehuna heinää, suunnilleen puolet ilmoittaa käyttävänsä säilörehua. Moni syöttää siis hevosilleen molempia.

Noin puolet haastatelluista antaa väkirehuksi viljaa, toinen puoli käyttää teollista väkirehua. Etenkin ravivalmentajat luottavat teolliseen rehuun.

80 prosenttia Ruotsin hevosenomistajista pitää hevosiaan karsinoissa. Neljännes ilmoittaa, että kaikki tai osa hevosista on pihatossa.

Viisi prosenttia ilmoittaa, että kaikki tai osa hevosista on pilttuissa eli kiinni kytkettyinä. Ruotsin eläinsuojelusäädöksiä ollaan muuttamassa niin, että hevosten kiinnipito kielletään. Näille talleille se tietääkin isoja investointeja, tutkimuksessa todetaan.

Puolet hevosenomistajista levittää lannan omille pelloilleen. Noin puolella ratsastus- ja raviyrityksistä on sopimus lannanlevityksestä läheisen maatilan kanssa.

SATU LEHTONEN

Avaa artikkelin PDF