Rapukauden odotuksetvarovaisen toiveikkaita
Alkukesän koeravustusten perusteella lisääntyminen on onnistunut hyvin, poikaset kuoriutuivat normaalia aikaisemmin.
Täplärapujen kokojakauma oli viime syyskuussa poikkeuksellinen, alle 10 sentin mittaisia rapuja oli saaliissa vain neljännes. Normaalisti pieniä rapuja on puolet.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) ennustaa, että täplärapusaaliit voivat jäädä totuttua pienemmiksi, koska talveksi jäi niukasti 8–10 sentin mittaisia täplärapuja. Viime vuosina täplärapusaalis on vaihdellut neljän ja seitsemän miljoonan yksilön välillä.
Alkuperäisiä suomalaisia jokirapuja on saatu saaliiksi miljoonasta kahteen miljoonaa yksilöä vuodessa.
Rktl:n tutkimuksen mukaan liki kolmannes suomalaisista aikuisista syö kotimaisia rapuja. Kulutuksen lisääntymisen on mahdollistanut täplärapujen runsastuminen vesistöissämme.
Miehet ovat innokkaampia rapujen syöjiä kuin naiset.
Viidennes suomalaisista ei söisi rapuja missään tilanteessa. Suurin syy olla syömättä suomalaisia rapuja on se, että ne eivät ole kuuluneet lapsuuskodin ruokakulttuuriin.
Tottuneimmat suomalaiset rapujen käyttäjät ravustaisivat mieluiten itse tai hankkisivat ravut elävinä toisilta ravustajilta. Eläviä rapuja yleisempi myyntituote ovat tuoreet keitetyt ravut.
Suomessa pyydystetty rapusaalis menee suomalaisten suihin. Kotimaisten rapujen lisäksi meillä syödään ulkomailta tuotuja makeavesirapuja, joiden kulutus on 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa.
Rapujen pyyntikausi alkaa 21. heinäkuuta kello 12 ja päättyy lokakuun lopussa.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
