Sähkölinjojen alta vapautuvat metsät yllättivät tutkijat – lisäävät Suomen hiilinielua

20 kilovoltin linjojen leveys on 20 metriä eli kun linjaa puretaan kilometrin verran, metsää vapautuu kasvamaan kaksi hehtaaria. Kuva: Jukka Pasonen

Metsien vapautumista vauhdilla sähkölinjojen alta kasvuun ei ole juuri osattu ottaa huomioon, kun metsän pinta-alan muutosta ja puuston kasvua on ennakoitu.

Sähköyhtiöiden arvion mukaan jopa satatuhatta hehtaaria metsää vapautuu kasvuun linjojen alta, kun linjat siirretään pääosin maakaapeleiksi (MT 27.11.).

Viime vuosina metsää on siirtynyt rakennusmaaksi ja pelloksi 13 000 hehtaaria vuodessa.

Valtakunnan metsien inventoinnin johtava asiantuntija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, ettei tällaista muutosta ole ennakoitu metsien kasvu- ja pinta-alan muutoksista tehdyissä arvioissa.

Metsien inventoinnissa metsien pinta-alan muutokset ja kasvu tulevat näkyviin sitä mukaa, kun linjoja poistuu ja puusto alkaa niissä kasvaa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan tieto johtolinjojen metsistä on tervetullut uutinen metsäpinta-alan kehitykselle. "Linjojen metsittäminen helpottaa meitä pysäyttämään metsäpinta-alan pienenemisen ja kääntämään sen nousuun."

"Kehitys näkyy maankäyttölaskelmissa ja puusto kasvu valtakunnan metsien inventoinneissa. Pitkällä tähtäimellä se on päästölaskelmien ja puun käytön kannalta hyödyksi."

Professori Antti Asikainen Lukesta toteaa, että linjojen alla oleva taimikko on pientä ja paikoin voidaan tarvita uudistamista, että puusto saadaan kasvuun.

Hänen mukaansa linjametsät antavat mahdollisuuden lisähakkuille, mutta se ei realisoidu kovin nopeasti.

"Hakkuumahdollisuuksissa ei tapahdu vielä juuri mitään vuoteen 2030 eikä 2040 mennessäkään. 2050-luvulla puhutaan jo satojen tuhansien kuutioiden lisähakkuumahdollisuuksista."

Korhosen mukaan vuosina 2009–2013 tehdyn valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan voimansiirtolinjoja on 118 000 hehtaaria. Niitä ei lasketa metsämaaksi eikä metsätalouden maaksi vaan muuksi maaksi.

Voimansiirtolinjoja ovat yli viisi metriä leveät sähkö-, vesijohto- ja maakaasulinjat, joista ylivoimaisesti suurin osa on sähkölinjoja.

Pelloilla olevat linjat eivät kuulu tähän 118 000 hehtaariin.

Hiilinielujen asiantuntijan, Luken tutkijan Tarja Tuomaisen mukaan vuosien 2011–2015 aikana metsästä muuhun käyttöön on siirtynyt vuosittain lähes 13 000 hehtaaria.

Siitä maatalousmaaksi on siirtynyt reilu kolmannes ja rakennettuun maahan (asunnot, liikenneväylät, voimalinjat, kaivokset) noin 55 prosenttia. Voimalinjat kuuluvat rakennettuun maahan.

Viime vuosina rakennetun maan osuus on vähentynyt yhden prosenttiyksikön ja maatalousmaiden osuus kasvanut kaksi prosenttiyksikköä.

Muut muutokset aiheutuvat turvetuotannosta ja metsämaan taantumisesta kosteikoksi.

Kun linjoja puretaan ja ne metsitetään tai metsittyvät, ne tulevat metsämaaksi. Niiltä taas lasketaan hiilivaraston muutokset ja muut kasvihuonekaasut normaalisti, Tuomainen kertoo.

Muokattu 1.12.2017 klo 9:45 tarkennettu otsikkoa.