Näin lasten ilmaiset puistoruokailut järjestetään koronatartuntoja vältellen: "Meillä on joka pisteellä joku ohjaamassa oikeaoppista toimintaa"

Sulo, Kerttu ja äiti Leea Hänninen kävivät Iittalassa maanantaina piknikillä. Kuva: Rami Marjamäki

Vaikka koronatilanne on peruuttanut monia perinteisiä kesätapahtumia, on jo vuodesta 1942 järjestetyistä puistoruokailuista pidetty kiinni useilla eri paikkakunnilla.

Helsingissä jatkosodan aikaan alkaneen perinteen ideana on tarjota lapsille ja nuorille yksi lämmin ateria päivässä koulujen ollessa kiinni kesäisin.

Koronatilanteesta huolimatta ruokailuissa on järjestäjien mukaan riittänyt hyvin kävijöitä.

Hämeenlinnassa puistoruokailuja järjestetään ensimmäistä kertaa.

Kaupungin strategiapäällikkö Mira Sillanpään mukaan puistoruokailuja järjestetään vuoroperään kolmessa eri paikassa ympäri kaupunkia. Ensimmäiseksi ruokailuja järjestetään Iittalan kylällä. Ruoka-annoksia puistoruokailuun on varattu 50 kappaletta.

"Ensimmäisenä päivänä annoksia meni noin 30 kappaletta, seuraavana saatiin jo kaikki ruoka jaettua. Hyvin on siis lähtenyt ruokailu käyntiin. Etenkin kun huomioi sen, että tapahtuman markkinointi voitiin aloittaa lupien odottelun takia todella myöhään", Sillanpää iloitsee.

Puistoruokailun kaltaisissa ulkoilmatapahtumissa koronatilanteen aikana vallitsevista turvaohjeista on sisätiloja helpompi pitää kiinni.

Esimerkiksi turvaväleistä huolehtiminen onnistuu puistossa luonnollisesti. Paikalla on työntekijöitä vahtimassa, että ruokailu tapahtuu kaikkien kannalta turvallisesti.

Myös sosiaalista mediaa hyödynnetään tartuntariskin vähentämisessä.

"Jos puistossa on vaikka ruuhkaa, niin siinä vaiheessa voimme verkon kautta viestiä asiasta ja pyytää perheitä tulemaan paikalle hiukan myöhemmin. Näin voimme porrastaa ruokailua.

Puistoruokailun järjestämiseen on palkattu avuksi kymmenen nuorta kesätyöntekijää. Nuoret vastaavat muun muassa ruuanjakelusta, tiskaamisesta ja yleisestä asiakaspalvelusta. Yksinään nuorten ei poikkeustilanteessa tarvitse työskennellä.

"Nuorten apuna on jatkuvasti vähintään kaksi ohjaajaa", Sillanpää vakuuttaa.

Helsingissä puistoruokailu järjestetään koronatilanteen takia aikaisempia vuosia pienemmässä mittakaavassa, kertoo Palvelukeskus Helsingin Anne Koskinen.

"Koronatilanteen takia vain 32 leikkipuistoa voidaan pitää auki. Niissä olemme varautuneet tarjoilemaan ruokaa useissa eri tarjoilupisteissä. Ensimmäisenä päivänä olimme varautuneet 5 000 kävijään, ja se kyllä täyttyi.

Useiden tarjoilupisteiden lisäksi tartuntariskiä pyritään ehkäisemään monilla muillakin toimenpiteillä.

Ruokailussa on esimerkiksi otettu käyttöön kertakäyttöastiat. Ratkaisu on herättänyt joissakin ruokailijoissa kysymyksiä tapahtuman ekologisuudesta. Tartuntariskien välttäminen ajaa kuitenkin tässä tapauksessa etusijalle.

"Ymmärretään nyt se, että turvallisuus edellä pitää mennä", Koskinen toivoo.

Porvoossa puolestaan järjestetään puistoruokailujen sijaan sisätiloissa tapahtuvia kesäruokailuja. Kesäruokailuja järjestetään kahdessa paikassa, Gammelbackan monitoimitalolla ja Kevätkummun Kanteletalolla.

Toiminta on lähtenyt paikkakunnalla käyntiin hiukan viime vuotta hiljaisemmin. Suunta on kuitenkin ollut nousujohteinen, kertoo lähiökehityksen palveluohjaaja Iina Olin.

"Ensimmäisenä päivänä Kanteletalolla oli 50 kävijää, ja sen jälkeen määrä on noussut päivittäin.

Sisätiloissa ruokaillessa hygieniaan kiinnitetään tavallistakin tarkemmin huomiota. Ruokailijoiden odotetaan esimerkiksi tuovan mukanaan omat ruokailuvälineet.

"Meillä on joka pisteellä joku ohjaamassa oikeaoppista toimintaa, ja turvavälit on merkitty teipillä lattiaan. Järjestelyt on tehty mahdollisimman helpoiksi noudattaa", Olin vakuuttaa.

Jutussa mainittujen paikkakuntien lisäksi puistoruokailuja järjestetään ainakin Vantaalla ja Keravalla