Rahapeliuudistus ei vähentänyt pelaamisen haittoja – "entistä pienempi porukka pelaa entistä enemmän"

Viime vuonna peliautomaatit muodostivat Veikkauksen liikevaihdosta liki kolmanneksen eli 840 miljoonaa euroa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen 

Suomalaisen rahapelijärjestelmän reilun kahden vuoden takainen uudistus ei ole toistaiseksi onnistunut vähentämään pelaamisen haittoja, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore kysely. Haittojen vähentäminen oli uudistuksen keskeinen tavoite ja samalla EU:n sallima peruste sille, että Veikkauksella on Suomessa monopoli rahapeleihin.

"Tulokset osoittavat, että haittojen vähentämisen tehostamisessa ei tapahtunut mitään ensimmäisen vuoden aikana. Peliriippuvaisuuteen hoitoa hakeneiden kohdalla kävi jopa päinvastoin: siellä on henkilöitä, joiden tilanne on entistä kärjistyneempi", sanoo THL:n erikoistutkija Anne Salonen.

Tutkimus osoittaa, että himopelaajien terävä kärki supistuu koko ajan. Kun vuonna 2015 runsaat viisi prosenttia pelaajista toi puolet Veikkauksen tuotosta, oli vastaava luku vuonna 2017 enää runsaat kaksi prosenttia.

"Selkeä trendi tuntuu olevan, että entistä pienempi porukka pelaa entistä enemmän. Sama havainto on tehty myös Ruotsissa: myös siellä tuo luku on kaksi prosenttia."

Myös Veikkauksen rahoittama, pelaamisen haittoja ehkäisevä Peluuri kertoo vuosiraportissaan, että isojen velkojen määrä näyttää kasvaneen pelaajilla. Lähes 70 prosenttia pelaajista, joiden velka saatiin selvitettyä, ilmoittivat velakseen yli 10 000 euroa.

Veikkauksen peleistä eniten ovat viime aikoina olleet esillä peliautomaatit, eikä vähiten sen takia, että niiden poistamisesta julkisista tiloista on vajaa viikko sitten tehty kansalaisaloite, joka tähän mennessä on kerännyt vajaat 7 000 kannattajaa. Aloitteen tekijät haluaisivat, että rahapeliautomaatteja voisi pelata ainoastaan kasinoilla ja erityisissä valvotuissa pelisaleissa.

Peluurin vuosiraportissa juuri raha-automaattien pelaamisen ilmoitti ongelmakseen lähes 80 prosenttia vastaajista. Puolet raha-automaattien ongelmapelaajista pelasi yhä pelejä kioskeilla ja huoltoasemilla, mutta lähes 40 prosentin joukko ilmoitti pelaavansa peliautomaatteja nykyään internetissä.

Vaikka peliautomaatit ovat niin sanottuja kolikkopelejä, ei niiden tuotto ole säästöpossuluokkaa. Viime vuonna automaatit muodostivat Veikkauksen liikevaihdosta liki kolmanneksen eli 840 miljoonaa euroa.

"Se on ihan selvää, että niille ihmisille, joilla on pelaamisen hallinnan kanssa ongelmia tai jotka pelaavat riskitasolla, automaatit ovat varmasti merkittävä tekijä. Arkielämässä tällaiselle ihmiselle on hirveän vaikeaa, jos ei pääse ulos edes kaupan kassalta törmäämättä automaattiin", THL:n Salonen pohtii.

Viisi prosenttia THL:n kyselyyn vastanneista arvioi pelaamisensa olevan ongelma, mutta haittoja oli havainnut jo joka kymmenes. Läheisen ihmisen pelaamista piti liiallisena 12 prosenttia kyselyyn vastanneista. Pelaamisesta on myös tullut entistä yksinäisempää puuhaa: kärjistettynä eniten lisääntyi yksin kotona netissä pelaaminen.

Rahapelien mainonta ja niistä uutisointi tuntuu myös olevan hyvin näkyvää: 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nähneensä rahapelimainoksen painetussa lehdessä. Lähes jokainen, 96 prosenttia, oli huomannut jonkun rahapeleihin liittyvän uutisen.

Salosen mukaan rahapelien ja niiden mukanaan tuomien haittojen valvonnassa riittää työtä myös tulevalle hallitukselle.

"Vaikka vuosi on lyhyt aika tällaisen myllerryksen keskellä, niin mitään syytä ei ole ainakaan höllätä sitä mitä ollaan tekemässä, vaan pikemminkin tehostaa ja miettiä entistä tehokkaampia keinoja", erikoistutkija neuvoo.

Nelikymppinen Konsta (nimi muutettu) työnsi ensimmäiset kolikot peliautomaatteihin jo markka-aikaan, 12-vuotiaana. Automaatit pysyivät mukana kuvioissa läpi opiskelu- ja armeija-ajan ja edelleen työelämässäkin.

"Vähitellen se riippuvuus kehittyi. Kyllä mä vuosien mittaan lopulta hakkasin niihin aika lailla kaikki liikenevät rahani. Ja hakkasin välillä nekin rahat, joita ei olisi voinut sinne pistää. Katto on aina ollut pään päällä, mutta vuokrat oli kyllä aika usein rästissä, Konsta muistelee STT:lle.

Nettipelien tulo vei Konstan pelaamisen niin sanotusti "nextille levelille". Rahaa pelaamiseen piti saada pikavipeillä, joita tuli otettua niin paljon, että lopputuloksena oli lopulta kuusinumeroinen summa ulosotossa. Pelaaminen toi mukanaan myös avioeron.

Vuosikymmeniä kestäneen pelaamisen jättäminen ei käynyt helposti.

"Aika lailla kaikki hoitomuodot on tullut käytyä läpi laitoshoidosta lukien. Vertaistuki ja Peluurin palvelut olivat sitten lopulta ne, jotka auttoivat kuiville."

Konsta kertoo nyt olleensa paria repsahdusta lukuun ottamatta pelaamatta reilun vuoden. Hän toivoo, että kansalaisaloite peliautomaattien poistamisesta menisi eduskunnan käsittelyyn ja myös etenisi.

"Ei automaatteja monessa muussakaan maassa saa pelata kuin kasinoissa. Ei varmaan ole lapsillekaan hyväksi, jos niitä aina kaupassa käydessään näkee."

Veikkaus on mainostanut palvelujaan mainoslauseella Iloa elämään. Slogan saa Konstan naurahtamaan surullisesti.

"Joo, ei se ihan kyllä niin ole. Tervetuloa iloitsemaan mun kanssa."