Myrskyt kaatoivat puita noin 120 miljoonan euron arvosta

Maa- ja metsätalousministeriö arvioi metsänomistajien menetykset 25–30 miljoonaksi euroksi. Kuvan luoko syntyi Sastamalassa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

MMM:n arvio perustuu metsäkeskusten alan muiden toimijoiden kanssa tekemiin selvityksiin.

Pahimmat tuhot aiheutti Tapani-myrsky Länsi-Suomessa. Hannu-myrsky teki tuhojaan seuraavana päivänä lähinnä Itä-Suomessa.

Lounais-Suomessa puustoa kaatui Pomarkusta Perniöön ulottuvalla alueella yli miljoona kuutiometriä, lähes 40 miljoonan euron arvosta. Pahimpia tuhoalueita ovat Säkylän ja Huittisten seudut.

Hämeen-Uudenmaan alueella vahingot ovat myös noin miljoona kuutiometriä. Pahiten kärsivät Forssan, Tammelan, Lopen, läntisen Uudenmaan ja Jokiläänin alueet.

Pirkanmaalta kaatui puoli miljoonaa kuutiometriä, pahin tuhoalue syntyi Sastamalan seuduille.

Etelä-Pohjanmaalla puuta kaatui 0,2–0,3 miljoonaa kuutiometriä, eniten Isojoella, Karijoella ja Teuvalla.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla puita on kaatunut yhteensä 0,3–0,6 miljoonaa kuutiometriä.

Puita on kaatunut eniten tuoreilta harvennushakkuualoilta ja aukeiden alueiden reunoilta.

MMM arvioi metsänomistajien menetykset 25–30 miljoonaksi euroksi. Myrskypuiden korjuukustannus on tavanomaista hakkuuta korkeampi, osa puista jää metsiin korjaamatta ja puun laatu voi heiketä sälöytymisen tai sinistymisen takia.

MMM:n mukaan tyypilliset myyntiarvon menetykset ovat 15– 25 prosenttia.

MMM tutkii nyt metsäkeskusten ja Maanmittauslaitoksen kanssa, onko tarpeen käynnistää tuhoalueiden ilmakuvaus. Jos ilmakuvaus katsotaan tarpeelliseksi ja se on sään puolesta mahdollista, ovat kuvat kaikkien käytettävissä.

Metsää tuhoalueella omistavan kannattaa olla yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäyhtiöön jatkotöitä varten, MMM suosittelee.

MT

Avaa artikkelin PDF