Trumpin lääkkeiden hinnoittelu voi iskeä jopa Suomen lääkemarkkinoille

Suomi on pieni markkina, jolle kattavan lääkevalikoiman ylläpitäminen on jo nyt haastavaa. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin lääkkeiden hinnoittelupolitiikka voi iskeä jopa Suomen lääkemarkkinoille, kertoo Lääketeollisuus ry tiedotteessaan.

Trumpin niin kutsuttu 'Most Favored Nation' -hinnoittelupolitiikka sitoo uusien lääkkeiden hinnat halvimpiin hintoihin maissa, joissa on Yhdysvaltoja vastaava elintaso.

Yritysten investoinnit hakeutuvat alueille, joissa hoidot otetaan sujuvasti käyttöön. Lääketeollisuus ry:n mukaan Euroopan vetovoimaa heikentää tilkkutäkkimäinen markkina ja raskas sääntely.

Suomi on Lääketeollisuus ry:n mukaan pieni markkina, jolle kattavan lääkevalikoiman ylläpitäminen on jo nyt haastavaa.

”Euroopassa lääkkeiden hintapäätökset ovat kansallisia ja prosessit raskaita. Suomessa otetaan käyttöön vain alle puolet Euroopassa myyntiluvan saaneista vaikuttavista lääkkeistä”, tiedotteessa kerrotaan.

Lääketeollisuus ry näkee tilanteen vakavana ja peräänkuuluttaa nopeita kansallisia toimia potilaiden lääkehoidon varmistamiseksi.

Yhdistyksen toimitusjohtajan Anne-Mari Virolaisen mukaan Ruotsissa maan hallitus antoi lääkealan viranomaiselle tehtäväksi analysoida, miten kehitys vaikuttaisi maan lääkkeiden hinnoittelujärjestelmään.

Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan uusia lääkkeitä ei välttämättä tuoda markkinoille tai ne tuodaan myöhemmin. Yritykset saattavat myös vetää markkinoilta pois tuotteita.

Vastaavia tuloksia on saatu myös muista kansainvälisistä selvityksistä. Esimerkiksi Tanskassa työryhmä tutkii 'Most Favored Nation' -hinnoittelupolitiikan kansallisia seurauksia.

Jo ainakin yksi lääke on tiedotteen mukaan vedetty pois tanskalaismarkkinoilta.

”Nyt on aika toimia. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on käynnistettävä naapurimaiden tapaan selvitystyö tilanteen vaikutuksista lääkemarkkinaamme ja viime kädessä suomalaisten potilaiden lääkkeensaantiin”, Virolainen vaatii tiedotteessa.

Virolainen peräänkuuluttaa Suomen lääkealan kilpailukyvyn vahvistamista.

”Säästötoimia ei enää tule kohdentaa uusiin lääkehoitoihin. Lääkkeet on sisällytettävä Naton edellyttämään 1,5 prosentin puolustusta tukevaan BKT-osuuteen. Toiseksi Suomessa tulee olla selkeä ja ripeä, luottamuksellisen sopimisen mahdollistava prosessi, jolla varmistetaan vaikuttavien hoitojen saaminen potilaiden käyttöön”, hän esittää.

Lisäksi Suomella tulee hänen mukaansa myös olla valmius huomioida laajasti uusien lääkehoitojen tuomat yhteiskunnalliset hyödyt ja sen myötä kasvattaa lääkerahoitusta, jotta uudet ja vaikuttavat hoidot voidaan ottaa sujuvasti käyttöön.