Pienet ketjut kilpailevat suurten varjossa omilla valteillaan

Päivittäistavarakaupan markkinoilla suuret ketjut määräävät. Pienilläkin on silti mahdollista kilpailla omilla valteillaan. Kuva: Timo Filpus

Kahden suuren ja yhden saksalaisen lisäksi Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on joukko pienempiä toimijoita. Tokmanni on SOK:n, Keskon ja Lidlin jälkeen neljäntenä noin kolmen prosentin markkinaosuudella.

Käyttötavaraan keskittynyt Tokmanni myy joissain marketeissaan myös ruokaa, mutta ketju ei miellä itseään ruokakaupan toimijana. Tämän vuoksi kauppa kieltäytyi MT:n haastattelupyynnöstä.

”Emme varsinaisesti ole ruokakauppa”, ketjun suunnalta viestittiin.

Ketjun liikevaihto ja myymäläverkosto ovat viime vuosina olleet hyvällä kasvu-uralla.

Pelkästään ajatusleikkinä: olisiko Tokmannin mahdollista kehittyä nykyistä vahvemmin ruokakaupan suuntaan ja myydä toiminnot jollekin suurelle kansainväliselle ketjulle?

Aalto-yliopiston professori Lasse Mitronen pitää ajatusta uskottavana.

”Ihan mahdollista, että Tokmanni myytäisin pohjaksi jollekin toiselle ketjulle”, hän sanoo.

Mitrosen mukaan ketjujen etuna on vahva myymäläverkosto. Vaikka verkkokauppaa kehitetään jatkuvasti, laaja kivijalkakauppojen verkko on edelleen tärkeä valtti vähittäiskaupan yrityksille.

Suomessa ruokakauppaa on tarkasteltava myös alueellisesti. Etelän suurissa kaupungeissa toiminta on erilaista kuin vaikkapa harvaan asutussa Lapissa.

Etenkin Länsi-Suomessa toimiva HalpaHalli on kotiseudullaan valtakunnallista kokoaan suurempi.

HalpaHallin osuus päivittäistavarakaupan ruokamarkkinoista on noin yksi prosentti. Ketjun asiakaslupaus on jo nimen perusteella hintojen huokeus. Mutta miten valtavia eriä ostavien ketjujen kanssa on mahdollista kilpailla hinnoilla?

”Automaation, analytiikan ja tilaus-toimitusketjun täytyy olla tehokas, mutta kyllä isot ketjut aika pitkälti määräävät yleisen hintatason”, toimitusjohtaja Janne Ylinen sanoo.

Hän huomauttaa, että pieni ketju voi olla toiminnassaan suurta joustavampi

”Kuluttajat tietysti ratkaisevat, ovatko tuotteet kiinnostavia. Suomessa on kuitenkin paljon elintarvikealan pk-yrityksiä, joiden tuotanto on Keskolle tai Ässälle liian pientä.”

Ylinen sanoo olevan tyytyväinen siitä, että halpuuttamisen aika näyttää nyt olevan ohitse. Hänen mielestään ruokaketjun toiminnan kannalta on välttämätöntä, että kaikki ketjun osat toimivat terveellä pohjalla. Vastuunjaosta hänellä on selvä mielipide.

”Vastuu kuuluu sinne, missä valtakin on.”

Ruokakaupan markkinoille saapui tänä vuonna uusi tulokas. Norjalainen ruokakauppaketju Oda aloitti virallisesti tammikuun alussa pääkaupunkiseudulla. Muista kauppaketjuista poiketen Oda toimii ainoastaan verkkokaupassa.

Uuden ketjun saapumista on seurattu kiinnostuneina, sillä Oda kilpailee verkkokaupassa erityisesti tehokkaalla logistiikalla.

Ketju kertoo toimitusaikojen olevan nopeita ja toimitusikkunoiden kapeita. Se tarkoittaa, että kuljetuksen saapumisaika voidaan ilmoittaa tarkasti eikä toimitusta tarvitse odottaa kotona pitkään. Tehokas logistiikka näkyy myös hinnoissa.

Iltalehden tammikuun lopulla tekemän hintavertailun perusteella Odan ruokakassi on verkkokauppojen edullisin.

Verkkokaupan kehittäminen on kuitenkin myös kaupan suurille ketjuille tärkeää. SOK:n ja Keskon etuna on myös vuosikausia kertynyt kattava asiakasdata.

MT kysyi Odan edustajien kommenttia asiakasdatan vaikutuksista kilpailuun. Ketju kieltäytyi haastattelupyynnöstä.