Poikasia tavoitteleva pöllörengastaja voi saada emolta kyytiä – katso video suloisista untuvikoista
Suomessa yli 600:lla lintuharrastajalla on rengastuslupa.
Rami Marjamäki rengasti nämä lehtopöllön poikaset Ikaalisissa. Poikaset ovat noin 3-viikkoisia ja lentokyvyttömiä. Kuva: Rami MarjamäkiTalitiainen, kirjosieppo ja pajulintu ovat Suomen eniten rengastetut lintulajit.
Tamperelaista valokuvaajaa ja lintuharrastajaa Rami Marjamäkeä kiehtovat enemmän petolinnut ja pöllöt, joiden rengastamiseen hän on erikoistunut.
Marjamäki innostui lintujen tarkkailusta isoveljiensä esimerkistä. ”Rengastus syventää lintuharrastamista. Sen tuottama tieto edistää lintujen suojelua.”
Rengastuksen avulla saadaan tietoa muun muassa lintujen iästä, kuolleisuudesta ja kuolinsyistä, synnyinpaikka- ja puolisouskollisuudesta ja kannanmuutoksista.
Kuka tahansa ei voi lähteä lintuja rengastamaan: Suomessa Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimisto hoitaa kaikkea rengastamiseen liittyvää ja myöntää esimerkiksi rengastusluvat.
Rengastajan on oltava vähintään 18-vuotias, hänen pitää opetella rengastusta jonkun kokeneen rengastajan apuna ja saada harjoittelusta hyväksytty todistus.
Rengastusluvan hakijan on suoritettava hyväksytysti perustentti, jossa pystyy osoittamaan tunnistavansa Suomessa säännöllisesti pesivät lajit ja runsaimmat läpimuuttajat. Näiden lisäksi on oltava rengastussuunnitelma.
Suomessa rengastuslupia on yli 600 lintuharrastajalla. Rengastajista naisia on vain noin 50, vaikka naispuolisten lintuharrastajien määrä on jatkuvassa kasvussa.
Rami Marjamäellä on ollut rengastuslupa vuodesta 1995.
Rengastuslupien päätyypit ovat pesäpoikasluvat ja verkkorengastusluvat.
Marjamäellä on pesäpoikaslupa. Pesäpoikasten rengastajan on tiedettävä tarkalleen milloin pesälle voi mennä.
Munintavaiheen aikana emo hylkää pesän helposti, mutta poikasvaiheessa vierailu pesällä rengastusta varten onnistuu ilman suurempia riskejä.
Vaikka rengastajalla on hyvät tarkoitusperät, ei pöllöemo sitä arvosta. Se puolustaa poikasiaan ja pesäänsä.
Rengastajalla on oltava kypärä päässä, se on hyvä pehmustaa myös ulkopuolelta, ettei lintu loukkaa itseään pesää puolustaessaan. Nahkatakki on rengastajan takkivalinta.
”Omani on aika riekaleina lintuemojen hyökkäysten jäljiltä”, Marjamäki kuvailee.
Suojavarusteiden lisäksi tarvitaan joko tikapuut, sähkömiehen kiipeilyvarusteet tai erinomaiset puussakiipeilytaidot, jotta rengastaja pääsee poikasten luo.
”Minä tuon lentokyvyttömät poikaset pesästä pois maahan, rengastan ja palautan takaisin pesään”, kertoo Marjamäki.
Hän rengastaa Ikaalisissa, Jämijärvellä ja Ylöjärvellä.
Rengas valitaan aina lintulajin mukaan, jotta se on sopiva myös täysikasvuiselle linnulle.
Rengastuksen lisäksi pöllöille viedään pönttöjä, sillä linnut eivät enää niin vain löydä elinympäristöistään sopivia pesäpuita. Pönttöjä on myös käytävä puhdistamassa.
Rami Marjamäki on MT:n lukijoille tuttu mies, sillä hän on kuvannut vuosia MT:n sivuille.
Marjamäen kuvaama on myös tämän sivun kuva lehtopöllön poikasista.
Katso Rami Marjamäen keväällä 2016 kuvaama video helmipöllönpoikasista:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
