Sote-alueet selville kahdessa viikossa
Uusien sosiaali- ja terveyspalvelualueiden (sote) määrä on selvillä kahden viikon kuluessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön 11 alueeseen pohjautuva esitys lähtee Kuntalehden mukaan puolueiden käsiteltäväksi tänään maanantaina.
Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on puolestaan luvannut poliittisen päätöksen alueiden määrästä lokakuun loppuun mennessä.
Kysymys alueiden määrästä on poliittisesti herkkä. Päätettävinä eivät ole pelkkien sote-alueiden määrä ja sote-toimen siirtyminen pois kunnilta.
Alueille muuttaa kunnilta myös palo- ja pelastustoimi ja jatkossa ehkä toisen asteen koulutus ja valtionhallinnosta mahdollisesti avit, elyt, poliisi ja käräjäoikeudet.
Sote-alueita kutsutaankin jo itsehallintoalueiksi. Niille tulee suorat valtuustovaalit ja rahankeruuoikeus joko kuntien maksuosuuksien tai suoran verotusoikeuden kautta.
Puolueista keskusta on kannattanut isompaa sote-alueiden lukumäärää kuin kokoomus ja asiantuntijataho Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, joille kummallekin riittäisi viisi.
”Me olemme sitoutuneet hallitusohjelman linjauksiin”, sanoo keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska.
Hän ei odota keskustan torstaiselta puoluehallitukselta linjausta alueiden määrästä.
”Siitä päättää maan hallitus.”
Hallitusohjelman mukaan alueita on enintään 19.
Keskustasta on väläytelty myös vaihtoehtoa, että olisi viisi sote-aluetta ja niiden lisäksi nykyisiä 20:tä sairaanhoitopiiriä vastaavat tuotantoalueet.
Perussuomalaiset kannattivat vielä pari vuotta sitten peruskunta-piirikunta-mallia, jossa palveluita tuotettaisiin kuntia suuremmissa mutta maakuntia pienemmissä piireissä. Idearyhmään kuulunut Hanna Mäntylä ei nykyisenä sosiaali- ja terveysministerinä ole ottanut alueiden määrään mitään kantaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöystin vetämä työryhmä esitti elokuussa 9–12 itsehallintoaluetta ja valtion rahoitusta.
Tehtävät siirtyisivät uusille itsehallintoalueille vuoden 2019 alusta.
Keskustan Ovaska toivoo, että sote-alueiden rahoitus tulisi suoraan valtiolta ja että alueiden lukumäärän yhteydessä mietitään myös aluehallinnon tulevaa remonttia.
Ovaska ei kuitenkaan ole valmis niputtamaan sote-alueita, maakuntia ja vaalipiirejä.
Se olisi teoriassa mahdollista, sillä 18 sote-aluetta sopisi sekä nykyiseen maakunta- että vaalipiirijakoon.
Tosin vaalipiirejä on lain mukaan 12–18, käytännössä 12, ja niiden määrää ollaan vähentämässä lailla 9–12:een. Uusi yhteinen nimittäjä voikin olla luku 12.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ja ministeri Lauri Tarasti ovat linjanneet julkisuudessa, että vaalipiireillä ja sote-alueilla pitäisi olla samat rajat.
Se selkeyttäisi alueellista identiteettiä, kansalaisten vaikuttamista ja kuntien yhteistyötä itsehallintoalueiden kanssa.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
