Myllyn hammasratasruhjoi pahasti viljelijän sormia
Alvi Sakari Heikkilä näyttää röntgenkuvaa hammasrattaan vaurioittamista sormista. Harri Nurminen Kuva: Viestilehtien arkistoAlvi Sakari Heikkilän työtapaturma sattui Hämeenkoskella tammikuussa. Valssimylly käynnistyi yllättäen ja pyöräytti huoltomiehen käden ja sormet. Hammasrattaan suojalevyt oli purettu.
Oikosulku tai oma virhe aiheutti työtapaturman kokeneelle viljelijälle. Kaikki kävi silmänräpäyksessä. Heikkilä ei osaa sanoa syytä.
”En muista olinko vetänyt sähköjohdon pois päältä”.
Tampereen keskussairaalassa kättä leikattiin kolmetoista tuntia. Sormiin rukattiin verisuonia ja hermoja uusiksi. Etusormesta jäi pala sille reissulle.
”Loukkaantunut käsi on onneksi vasen käsi”, Heikkilä toteaa.
Heikkilän turma sattui tämän vuoden puolella, mutta hänellä on työtapaturmista tuhansia kohtalotovereita ammattiveljissä ja -sisarissa.
Viime vuonna viljelijöiden työtapaturmat lisääntyivät muutamalla sadalla Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tilaston mukaan. Niitä sattui yhteensä yli 5 000.
”Vaikeana viljelyvuonna mentiin huonoon suuntaan”, työturvallisuusagronomi Erik Lindroos Melasta kommentoi.
Viljelijän kiireet lisääntyvät, kun työt eivät suju. Työpäivät venyvät. Paineet kasvavat ja väsymys. Työtapaturma sattui usein työpäivän viimeisinä tunteina.
”Iltayhdeksältä sormet jäävät viljaruuviin”, Mela-asiamies Leena OIkkonen Hartolasta kuvaa.
Syksyllä hypittiin vammoja traktorin ja työkoneen päältä. Navettatöissä sattuu eniten työtapaturmia. Työssä liukastutaan ja kaadutaan.
”Polven ja olkapään vammat voivat olla pahoja”, Olkkonen tietää.
Viljelijän vaaranpaikat näyttävät pysyvän samoina vuodesta toiseen. Turmat kuitenkin vähenivät 2000-luvulla suhteessa enemmän kuin viljelijöiden luku.
Karjanhoidon töissä sattuu melkein puolet kaikista työturmista. Eläimet tökkivät ja potkivat. Peltoviljelyssä loukkaantui 700 ja metsätöissä 500 viljelijää.
Lindroos uskoo työtapaturmien vähenevän. Sen eteen tehdään työtä. Olkkonen toimii työturvallisuusasiamiehenä. Heitä Melalla on useita.
Osan viime vuoden turmaluvuista Lindroos panee Melan teknisten ongelmien piikkiin. Vuoden 2011 hakemuksiin tehtiin päätöksiä vielä viime vuonna.
Vuosi 2005 oli tilastojen poikkeusvuosi. Lisäystä selittää silloinen laskutuksen muutos. Terveyskeskukset ja sairaalat alkoivat laskuttaa kaikki turman kulut vakuutusyhtiöltä.
Heikkilä kokee toipuneensa vakavasta työtapaturmasta melko hyvin siihen nähden, että sormien päät roikkuivat turman jälkeen. Peukalo säästyi.
”Odotan kevättä toiveikkain mielin.”
Turvotus on vähentynyt ja ennuste kuntoutumisesta hyvä. Heikkilä taivuttelee kättä ja sormiaan ohjeiden mukaan. Kotisairaanhoito vaihtaa siteet päivittäin.
Heikkilä kiittää vaimoaan ja nopeaa kyytiä Tampereelle. Työtapaturma sattui yhdeltä. Leikkaus alkoi iltaviideltä. Se jatkui aamukuuteen.
Olkkosen alueella sattuu lähes vuosittain työtapaturmia, joissa viljelijä loukkaa itseään myllyssä, paalaimessa, viljaruuvissa, lumilingossa tai puimurin säiliön ruuvissa.
”Koskaan ei korosteta liikaa koneen pysäyttämistä tai virran kytkemistä pois päältä kun koneita huolletaan”, Olkkonen painottaa.
Suojalaitteet kuuluu pitää paikallaan ja noudattaa koneen käyttöohjeita.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
