Lomituksista lähtee 400 työpaikkaa
Julkis- ja toimihenkilöalojen toimihenkilöliitto Jyty on äärimmäisen huolissaan. Hallitus kaavailee 20 miljoonan euron supistuksia lomituspalveluihin.
”Työpaikkojen vähentyminen voi olla huomattavasti suurempaakin kuin 400”, Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa varaa.
Jyty vaatii hallitusta luopumaan leikkauksista. Lomitukset ja sen työpaikat pitää turvata niin, että palvelut saadaan tasapuolisesti eri puolilla Suomea.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti viime viikolla maatalouslomitusten leikkauslistansa. Eduskunta käsittelee asian budjettilakina.
Sunnuntaityöt vähenevät, mikä Jytyn mukaan pienentää merkittävästi lomittajien palkkoja. Maksullinen lomitus uhataan lopettaa kokonaan. Sunnuntaina ja pyhinä sitä ei enää saisi.
Maksullisen lomituksen hinta nousee yli neljä euroa, 16 euroon tunnilta. Etujärjestössä arvioidaan ostojen vähenevän ehkä enemmän kuin ministeriö laskee.
Jytyssä muistutetaan, että lomituspalvelut ovat viljelijöiden sosiaaliturvaa. Yrityslomitusten lisääminen uhkaa muuttaa sen bisnekseksi.
”Kuka vastaa syrjäseutujen tai kaukaisten tilojen lomituksista, jos nykyinen lomitusjärjestelmä puretaan.”
Maatalouslomittajat-yhdistys on jäsenyhdistys Jytyssä, johon kuuluu 62 000 kuntien ja seurakuntien sekä yksityisalojen työntekijää. STTK on niiden keskusjärjestö.
Ministeriössä lasketaan leikkauslistan vähentävän kustannuksia 250–280 kokoaikaisen lomittajan palkkojen verran. Hallinnosta karsiutuisi 40 työvuotta. Luku on sama kuin Jytyllä.
Lakiluonnoksessa ei tosin oteta kantaa, miten lomitusten hallinto järjestetään. Paikallisyksiköitä on nyt 44 eri puolilla maata. Mela vastaa lomitushallinnosta valtakunnallisesti.
Hallintosihteeri Annika Parsons arvioi hallinnon muutosten menevän jatkovalmisteluun. Lomitusten uudistamisryhmä saanee piakkoin lisätehtävän. Se pohjusti lain uudistamista.
”Selvyyttä saadaan syksyn aikana.”
Uusi lomituspalvelulaki on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta. Laki käy ensin EU-komission hyväksyttävänä, mikä saattaa kestää. Voimaantulo säädetään asetuksella.
Lakiluonnos merkitsee 2 700 karjatilallisen jäämistä ilman lomaoikeutta. He eivät saa jatkossa vuosilomaa eikä sijaisapua.
MT:n lukija pitää sijaisavun epäämistä eläinsuojelullisesti arveluttavana.
Mistään ei saa apua eläinten hoitoon, jos viljelijä joutuu äkkiä vaikka sairaalaan. Parsonsin mukaan sijaisapua ei ole viljelijöille tarjolla.
”Eläinten hoito on yrittäjän vastuulla”, hän sanoo.
Lomaoikeus irtoaa kahdeksalla eläinyksiköllä, kun tähän asti niitä on tarvittu neljä. Laskentakaava eri eläinten määrästä pysyy entisenä, mutta se on tarkoitus uudistaa tuonnempana.
Juhani Viitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
