Pk-yritykset investoivathalpamaihin kevyin eväin
Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset investoivat liian helposti edullisten työvoimakustannusten vuoksi halpamaihin, vaikka työn laadun ja kuljetuskustannusten vuoksi olisi järkevämpää investoida Suomeen, Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä arvioidaan.
Yllättävät laatu- ja kustannusongelmat ovat saaneet jotkin yritykset palaamaan takaisin Suomeen.
Selvin esimerkki tästä on Helkama Velox, joka siirsi Jopo-pyörien tuotannon takaisin Taiwanista Suomeen vuonna 2010. Suurimmat syyt olivat pitkät toimitusajat, maalausongelmat ja valvontakustannukset. Lisäksi pelättiin, että pyörien valmistuksen osaaminen olisi kadonnut Suomesta kokonaan, jos kaikki tuotanto olisi siirretty muualle.
Suomen vaihtotase on painunut miinukselle viime vuonna. ”Suomen taloutta tuskin pelastaa ulkomaisten investointien aalto, joten meidän olisi saatava kotimaiset yritykset investoimaan Suomeen aina, kun se on kannattavaa”, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori toteaa.
Saksassa on kotimainen tuotanto saatu nousuun työmarkkinoiden sopimuksilla ja palkkamaltilla. Insinöörimaa nojaa tietoihin konetuotannosta.
Saksan kokonaisviennistä 68 prosenttia on alle 250 henkilön pk-yritysten vientiä, kun Suomessa vastaava luku on vain 20 prosenttia.
Saksalaisyritykset lähtivät takavuosina lähinnä Itä-Eurooppaan kovalla innolla, mutta viime vuosina yritykset ovat palanneet takaisin.
Ylivoimaisesti suurin syy siirtää tuotantoa oli henkilöstökustannusten alentaminen. Nyt tullaan takaisin Saksaan ja suurimmat syyt ovat laatu, joustavuus ja yllättäen kolmantena henkilöstökustannukset.
Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin -kirjan vastuukirjoittaja, erikoistutkija Ismo Ruohomäki VTT:stä kertoo, että laitos panostaa TEM:in kanssa tulevaisuuden pk-kasvuyrityksiin. Unique-projektissa etsitään yrityksen kanssa yhdessä suunnittelukeinot. Opastusta annetaan esimerkiksi metalliyritysten tuotantoratkaisujen suunnitteluun.
Suomen konepajoilla on useita vahvuuksia, joihin voidaan nojata ja joita voidaan parantaa edelleen. Esimerkkinä ovat koneenrakennusosaaminen, ongelmanratkaisukyky, koulutus ja luotettava maine.
Ruohomäen mukaan yleensä yritykselle tärkeintä on nykyisen tuotantojärjestelmän kehittäminen. Sen jälkeen tulevat verkostointi, tuotekehitys sekä kaikkialle sopivat tuoteratkaisut.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
