Viljelijä kaipaa hankkeisiin tuoreita ajatuksia
Hyväkin hanke saattaa laiskistaa, mutta huonot saavat yrittäjän kiukkuiseksi. Yrittäjän osaamista aliarvioiva vetäjä ja tyhjänpäiväinen hankematka eivät kiitoksia kerää.
”Onnistunut hanke innostaa mukaan tarjoten uusia, poikkitieteellisiä ajatuksia ja näkemyksiä”, sanoo luomutuottaja Aira Sevón. Hän viljelee puolisonsa kanssa Gobbas Gård -luomutilaa Myrskylässä Itä-Uudellamaalla.
Hankkeissa ei pidä poteroitua vaan rohkeasti tuoda esiin uusia näkemyksiä, ottaa vastaan arvostelua ja arvioida omaa toimintaa kriittisesti.
”Tasapäistäminen estää tuoreiden ajatusten ja uusien kasvojen esiinmarssin.”
Sevón painottaa hankevetäjän merkitystä. Parhaimmillaan hän on kuunteleva ja valmis tekemään yhteistyötä yrittäjien kanssa sen sijaan, että alkaa opettaa itsestäänselvyyksiä.
”Emme me ole lauma lehmiä tai lampaita. Kyllä me tiedämme alaa vaivaavat ongelmat.”
Monessa hankkeessa on tavoitteena jakaa hyviä käytäntöjä yrittäjien kesken.
”Liian usein hankevetäjä monistaa yrittäjän menestyskonseptin eteenpäin, vaikka pitäisi auttaa kehittämään tilan tai yrityksen toimintaa”, Sévon sanoo. ”Ei ole kenenkään etu, että tuotetta on liikaa markkinoilla. Jokaisen on löydettävä oma markkinarakonsa.”
Sevón on seurannut läheltä muiden EU-maiden hankkeita. Hänelle on jäänyt tunne, että muualla hankerahoilla tehdään aivan erilaisia asioita kuin Suomessa.
Sahaavatko suomalaiset omaa oksaansa halutessaan viimeistä pilkkua myöten täyttää hankkeen rahoituksen vaatimukset sisällön kustannuksella?
”Jokainen maa laatii oman lainsäädäntönsä hankerahoituksesta ja sen kohdentamisesta”, Sevón muistuttaa.
Pk-tuottajille logistiikka on ratkaisematon ongelma, joka vuodesta ja hankkeesta toiseen nousee esiin.
”Yhtään uutta hanketta ei tarvita pohtimaan logistiikan järjestämistä. Maassa on suurten kauppaketjujen järjestelmät, Itella ja Matkahuolto. Yhtään uutta ei kaivata, koska se ei ole taloudellisesti järkevää.”
Sévonin mielestä tarvitaan lakimuutos, jotta toistensa tuotteita kuljettavat tuottajat eivät tarvitsisi kallista kuljetusyrittäjiltä edellytettävää kuljetuslupaa.
”Nykyinen laki estää lähiruuan kuljetuksia. Mallia asian järjestämiseksi voi ottaa Ruotsista.”
Hanke poikineen on vuosien saatossa rakennettu kotimaisen ruuan ympärille. Niistä huolimatta Sévon kokee, että ruokakulttuuri on taantunut.
”On keskitytty suuren mittaluokan teolliseen ruuantuotantoon, jota sitäkin tarvitaan. Uutta löydetään, kun ymmärretään, että teolliselle ja pienimuotoiselle ruuantuotannolle on tilaa.”
Hänen mielestään Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtuma on esimerkki siitä, miten kotimaisen ruuan tunnettuutta voidaan edistää. Vastaavia voisi olla useammin kuin kerran vuodessa.
Sevón kaipaa tuottajien käyttöön kohtuuhintaisia tai ilmaisia myyntipaikkoja Yhdysvalloissa suosittujen suoramyyntitorien, farmer’s marketien, tapaan.
MAIJA ALA-SIURUA
Liian usein hankevetäjä monistaa yrittäjän menestyskonseptin eteenpäin, vaikka pitäisi auttaa
kehittämään
tilan tai yrityksen
toimintaa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
