Posti kuljettaa – jos sen annetaan kuljettaa
Posti kuljettaa ruokaa kouluille ja päiväkodeille Porvoossa. Andres Arre lastaa kuormaa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPostin toimitusjohtaja Heikki Malinen uskaltaa varovasti hymyillä. Postin alkuvuoden tulos parani, vaikka kaikki jakelukäyrät paketteja lukuun ottamatta kulkevat edelleen alas.
Toinen myönteinen kokemus liittyy nimenmuutokseen. Kun Posti palasi Itellan tieltä juurilleen vuodenvaihteessa, suomalaisten palaute on ilahduttanut rakennemuutoksen keskellä kamppailevan yhtiön väkeä.
”Haluamme jakaa lehtiä, paketteja ja muutakin kuljetettavaa koko maassa. Logistiikka ja kuljettaminen ovat sitä, minkä me osaamme”, Malinen painottaa.
Jotta tavoite onnistuisi, yhtiön pitäisi kyetä lähivuosina samaan aikaan ”sekä kaasuttamaan että jarruttamaan”.
Jarruttaminen on yhtä kuin henkilöstön, kuljetuskaluston ja rakennuskannan sopeuttaminen lähetysten putoamiseen.
Kirjeiden ja lehtien määrän ennakoidaan vähentyvän noin 10 prosenttia vuodessa. Nykyinen postimäärä puolittuisi siten ennen vuotta 2020.
Kun asiointi siirtyy verkkoon ja digitalisointi muuttaa palveluita, jäljellä olevilta postilaisilta vaaditaan uuden oppimista ja yhtiöltä investointeja. Tästä Malinen puhuu kiihdyttämisenä.
Maaliskuun lopussa yhtiössä työskenteli noin 1 600 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Lisäksi noin tuhat henkeä on alkuvuoden aikana hakenut ohjelmaan, joka tarjoaa taloudellista tukea sekä valmennusta uuden työpaikan hakuun tai yrittäjyyteen. Kaikkia ei voitu edes ottaa mukaan.
Ihmisiä ja kuljetuskalustoa ei voida höylätä määrättömiin. Malinen muistuttaakin, että maaseudun palveluita ei ratkota pelkästään supistamalla Postin rakennetta.
”Jos samalla kulmalla kolme eri yhtiötä jakelee eri aikaan samana päivänä jotain, se tulee liian kalliiksi kaikille. Kuljetuksia pitää yhdistää, että saadaan työpaikat säilymään.”
Posti on hakeutunut aktiivisesti yhteistyöhön kuntien kanssa. Se kuljettaa aterioita suurkeittiöiltä kouluille, päiväkodeille ja palvelutaloihin ja joissain kunnissa lisäksi ruuanjakelua kotipalvelun asiakkaille, joista suuri osa on vanhuksia.
Laajennus tiukkaan kilpailtuihin koti- ja hoivapalveluihin ei ole kuulemma kultakaivos, mutta kunnissa on samanaikainen tarve järjestää palveluja uudella tavalla.
Edessä on silti myös postilain päivitys. Siihen, mitä tehdä yleispalveluvelvoitteelle, Malinen ei ota suoraan kantaa. Se on valtio-omistajan eli eduskunnan tehtävä.
”Lähtökohtana pitää olla, että voimme toimia ilman, että mennään veronmaksajien kukkaroille. Niille rahoille on näinä aikoina muutakin käyttöä”, Malinen muistuttaa.
”Yleispalveluvelvoite eli postin jakelu joka arkipäivä joka kotiin maksaa meille Etlan tekemän arvion mukaan 80 miljoonaa euroa.”
Jotain kertoo, että summa on kutakuinkin sama kuin tuorein, tammikuussa aloitettu tehostamisohjelma.
Uusia keinoja kustannusten säästöön on testattu. Posti kantoi viime syksynä kirjepostin koteihin viiden sijaan neljänä päivänä viikossa. Kokeilussa olivat mukana Leppävirta, Varkaus, Porvoo, Riihimäki ja yksi alue niin Vantaalta kuin Espoosta.
Se meni paremmin kuin odotettiin. Jopa neljä viidestä piti järjestelyä toimivana, Malinen tulkitsee kertynyttä palautetta.
Suomalaiset ovat hänen mukaansa tiedostaneet aika hyvin, että perinteinen postiliikenne on murroksessa.
”Se, mikä toimii yhden tuotteen jakeluun, ei toimi toiseen. Paketit ja sanomalehdet pitää voida kuljettaa joka päivä, toisessa laidassa on aikakauslehti, joille riittää jokunen päivä viikossa.”
Kirjeliikenne ja laskutus ovat siirtyneet yhä enemmän sähköisiksi.
”Aika moni sanoo nykyisin, että se muutama päivä riittää kirjeillekin”, toteaa Malinen.
Muutosesityksen kirjepostin jakeluun ovat tähän asti torjuneet niin hallintoneuvoston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) kuin liikenne- ja omistajaohjausministeritkin.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
