Aloituspaikat työelämän tarpeiden mukaan
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä siellä, missä työntekijöistä on pulaa, kuten sosiaali- ja terveys- sekä kaivosalalla. Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka ovat valmistuneet koulusta, mutta eivät saa töitä omalta alalta. Tällaisen rahan ja ihmiselämien tuhlauksen välttämiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja on vähennettävä aloilta, jotka eivät tuota mitään selkeästi määriteltävää hyötyä, kuten yrittäjiä, rahanarvoisia keksintöjä, ulkomaisia kauppasopimuksia ja niin edelleen.
Yliopistoissa tehtävä nollatutkimus ja kauniiden ajatusten pyörittely eivät luo Suomelle kilpailukykyä, vaan päinvastoin syö pohjaa siltä ja köyhdyttää maatamme entisestään. Ylikouluttautuminen maksaa yhteiskunnalle ja opiskelijalle itselleen sekä kuluttaa arvokasta aikaa. Lisäksi opintojen pitkittyminen viivästyttää perheen perustamista.
Hallituspuolueet uhoavat nujertavansa nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen. Ristiriitaista, sillä opetus- ja kulttuuriministeriöllä (OKM) on tavoitteena luoda Suomeen huippuyliopistoja, joissa ulkomaalainen voi olla arvokkaampi kuin suomalainen, koska ulkomaalaisista opiskelijoista maksetaan yliopistoille suurempaa tukea.
Toisin sanoen ulkomaalaiset kiilaavat suomalaisten nuorten edelle ulkomaalaisuutensa vuoksi. Tämä on syrjintää suomalaisia kohtaan.
Ulkomaalaisten määrän kasvattaminen ei luo huippuyliopistoa, vaan se syntyy tasokkaasta opetuksesta ja menestyvistä opiskelijoista. Korkea vaatimustaso takaa sen, että yliopistoon hakeutuvat vain lahjakkaimmat.
Huippuyliopistohaaveilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Unelmat Suomen Harvardista ja Oxfordista pohjautuvat joidenkin ihmisten haluun kiillottaa kilpeään ja esiintyä kansainvälisenä muiden silmissä.
Näitä tittelinkipeitä ihmisiä kiinnostaa enemmän maine ja pokaalit kuin suomalaisten nuorten menestyminen.
Valitettavasti unohtuu, että syrjäytyneet suomalaiset nuoret jäävät aina yhteiskuntamme maksettavaksi – toisin kuin ulkomaalaiset opiskelijat, joista harva jää Suomeen opiskelun päätteeksi.
Jos syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys haluttaisiin saada oikeasti kuriin, hallitus keskittyisi siihen, ettei joka vuosi tuhansia nuoria jäisi ilman opiskelupaikkaa tai lukisi itseään työttömäksi. Jos emme kouluta suomalaista työvoimaa, vaihtoehtona on ulkomaalainen (halpa)työvoima.
Aleksi Hernesniemi
Kannus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
