Parempi viranomaisyhteistyö saattaisi estää perhesurmia
Osa viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyistä perhesurmista olisi ehkä voitu estää, jos viranomaisten ja lähipiirin tietoon tulleet uhkailut olisi osattu ottaa vakavasti ja perheen ongelmiin olisi tartuttu ajoissa, arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä selvityksestä.
Perhesurmaan ajautuneet ovat yleensä vihjailleet teostaan etukäteen esimerkiksi etsimällä tietoa perhesurmista internetistä tai jättämällä itsemurhaviestejä näkyville. Myös väkivaltaista käytöstä tai väkivallalla uhkailua esiintyi yleisesti.
Aineiston mukaan viranomaiset olivat ohjanneet perheitä avun piiriin, mutta kokonaisvaltainen perheen tilanteen kartoitus ja auttaminen olivat usein jääneet kesken.
Viranomaisyhteistyö on jossain tapauksissa ollut asiakkaan siirtämistä toiselle viranomaiselle, eikä tapauksen käsittelyn etenemistä ole seurattu. Viranomaiset eivät myöskään aina ole olleet tietoisia toistensa toimista.
Selvityksessä esitetään, että viranomaisyhteistyötä käytettäisiin jatkossa suunnitelmallisemmin ja tehokkaammin, koska lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuden.
Jotta väkivallan uhkaa ja sen riskiä kyettäisiin paremmin arvioimaan, viranomaisten tulisi ottaa käyttöön parisuhdeväkivallan uusiutumisen riskinarviointi.
Selvityksen mukaan lapsen etu ei aina toteudu viranomaistoiminnassa. Erityisesti puutteita lapsen edun huomioimisessa näyttäisi olevan tilanteissa, joissa aikuinen hakeutuu mielenterveyspalveluiden piiriin.
Aineiston pohjalta vaikuttaa, että vanhemman kykyä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta ei arvioida siinä yhteydessä, kun vanhempi tai vanhemmat hakevat apua henkilökohtaisiin tai parisuhteen ongelmiin.
Asiantuntijat korostavat, että lapsiin kohdistuvat henkirikokset ovat kuitenkin Suomessa edelleen hyvin harvinaisia ja ne ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä.
ANNIINA KESO
Viranomaiset olivat
ohjanneet perheitä avun piiriin, mutta kokonaisvaltainen perheen tilanteen kartoitus oli usein jäänyt kesken.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
