Etelä-Savon työterveys lupaaottaa yhteyttä kahdessa viikossa
Milla Suuronen (oik.)punnitsee eri tyyppisiärehunannostelijoita. Leena Räisänen (vas.) ja Helena Kolari-Teittinen opastavat. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPERTUNMAA (MT)
Etelä-Savon työterveys lupaa maatiloille pikaista yhteydenottoa ja tilakäynnistä sopimista, kun uusi viljelijä ilmoittautuu mukaan työterveyshuoltoon.
Työterveyshoitaja Helena Kolari-Teittinen sanoo, että maatilalle soitetaan parissa viikossa. Samalla kysytään terveydestä ja apuvälineiden tarpeesta: tarvitaanko maatalousneuvojan vai työfysioterapeutin neuvoja?
Tilakäynneille lähtijöiden joukko määräytyy sen mukaan, mitä alkukeskustelussa tulee ilmi. Työterveyspsykologi voi lähteä mukaan, mutta häntä kysytään harvoin.
Emäntä voi pyytää psykologia, mutta isäntä vastustaa. Koetaan, että asioista on helpompi keskustella kotona.
”Pienillä kysymyksenasetteluilla saadaan puhumattomia asioita selviksi.”
Etelä-Savon työterveys on kuusivuotias liikelaitos, jota Mikkelin kaupunki hallinnoi. Sillä on 17 000 asiakasta, joista 950 on viljelijöitä.
Liikelaitoksen 50 palkkalaisen joukossa työskentelee kaksi psykologia sekä kymmenen erikoislääkäriä, joukko työterveyshoitajia ja työfysioterapeutteja.
Kolari-Teittinen haarukoi terveystarkastuksen hinnaksi keskimäärin 50 euroa. Tilakäynti tehdään maksutta.
Moni viljelijä ostaa sairaanhoitonsa työterveyshuollosta. ”Kansaneläkelaitos korvaa sitä vain viljelijöille. Lopun menon he voivat vähentää verotuksessa.”
Mikkelin seudulla on orastavaa kilpailua työterveyshuollossa, sillä Terveystalo osti paikallisen toimijan. Eronneet lääkärit perustavat nyt uutta yritystä.
Terveystalon omistaa kansainvälinen sijoitusyhtiö. Yhtään työterveyshuollon viljelijäasiakasta yhtiöllä ei tiettävästi ole Etelä-Savossa.
Terveystalo perii työterveyshuollosta paikoin jopa 200 euron lisämaksua. Mikkelin seudun kilpailijat eivät niitä peri. Kela ei maksa korvausta yli 80 eurosta.
Etelä-Savon työterveys toteuttaa viljelijöiden työterveyshuoltoa valtakunnalliseen malliin. Tilakäynti tehdään joka neljäs vuosi. Terveystarkastus ja työoloselvitys vuorottelevat.
Uusia liittyjiä haetaan messuilta ja maatalousnäyttelyistä. Luopujat kannustavat jatkajia mukaan. Ilmoittautumisia tulee silti vain yksittäin.
Moni vastaa saavansa työterveyshuollon palkkatyönsä kautta. Siitä ei Kolari-Teittisen mukaan saa neuvoja maataloustyön ongelmiin, eikä tilakäyntejä tehdä.
”Työterveyshuollot eivät ole sama asia.”
Työeläkekuntoutuksena viljelijä voi saada lypsinkiskot tai rehunjakovaunun tai traktorin istuimen työtä helpottamaan, jos työterveyshuolto pitää hänen työkykyään uhattuna.
”Meiltä löytyy keinoja puutua ennalta ehkäisevästi työn ongelmiin”, työfysioterapeutti Leena Räisänen lupaa.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
