Pelko ja hiljainen hyväksyntä suojaavat salametsästäjiä
Sanomalehti Karjalainen julkaisi 2000-luvun alussa artikkelin susien salametsästyksestä. Jutusta nousi kohu, ja koko salametsästyksen olemassaolo pyrittiin kiistämään.
”Nyt salametsästyksestä on näyttöjä niin paljon, että ilmiön kiistäminen on käynyt mahdottomaksi”, toteaa salametsästystä yhteiskunnallisena ilmiönä Itä-Suomen yliopistossa ja Suomen ympäristökeskuksessa tutkiva Outi Ratamäki.
”Esimerkiksi poliisi on osoittanut, että salametsästystä harjoitetaan Suomessa.”
Pari viikkoa sitten Ratamäki esitteli tuoreita salametsästystä koskevia tutkimustuloksia Pohjois-Karjalan suurpetoneuvottelukunnalle.
”Kaikki paikalla olleet myönsivät, että ilmiö on todellinen.”
Suurpetoneuvottelukuntaan kuuluu elinkeinojen, metsästäjien, luonnonsuojelijoiden ja hallinnon edustajia.
Oma todisteensa ilmiön puolesta ovat julkisuudessa esiintyneet salametsästäjät, jotka nauttivat ainakin omissa piireissään sankarimaineesta.
Salametsästystutkijan työ ei ole helppoa. Kun jotain tehdään salassa, lähteitä on vaikea löytää.
Tutkijan näkökulmasta hyviä tietolähteitä olisivat sekä metsästäjät että ammattinsa puolesta runsaasti metsässä liikkuvat, esimerkiksi metsurit tai rajavartijat.
”Maaseudun asukkaat olisivat aivan loistava tietolähde, jos he suostuisivat tietonsa kertomaan. Monet tietävät aivan tarkkaan, ketkä ovat salametsästäjiä”, Ratamäki pohtii.
Vaikenemiseen voi olla erilaisia syitä. Ilmiö saatetaan hiljaisesti hyväksyä tai siitä ei uskalleta koston pelossa kertoa.
Vaikeneminen vaikeuttaa myös poliisien työtä, kun todistajat eivät puhu, Ratamäki kertoo.
”Ihmiset ovat todenneet poliisille, ettei tutkittavana oleva tapaus ole mitenkään ainutlaatuinen. Salametsästyksestä on siis tietoa enemmän kuin annetaan ymmärtää.”
Tutkimuksesta huolimatta ilmiö on yhä suureksi osaksi pinnan alla. Epäiltyjä rikoksia on pystytty tutkimaan vain vähän, ja tuomioita on annettu vielä vähemmän.
Miten tästä umpikujasta päästään eteenpäin, ja kuka on avainasemassa?
”Metsästäjät ovat avainryhmä”, Ratamäki toteaa. ”Heidän etujärjestönsä rooli on erityisen tärkeä.”
Myös hiljaisina pysyttelevien kyläläisten täytyisi aktivoitua.
”Ja kun ongelma tiedostetaan yhä laajemmin, painetta alkaa syntyä poliisinkin suuntaan. Tällä hetkellä salametsästys jää herkästi tutkimatta vähäisten resurssien takia.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
