”Yhteiskunnan näköalapaikalla olemista”, Heli Seppelvirta kuvaa maakuntajohtajan työtä. Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on Seinäjoen rantamaisemissa, aivan lähellä tätä paikkaa. Kuva: Johannes Tervo
"Me tarvitsemme tekijöitä myös ulkomailta" – Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja: Työvoimapula estää yritysten kehittymistä
Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Heli Seppelvirta on unelma-ammatissaan. "Aluekehittäminen on minulle muutakin kuin työtä. Aluekehittäminen on kiinnostuksen kohteeni ja intohimoni.”
Etelä-Pohjanmaa määritellään usein ruokamaakunnaksi.”Sitä olemme ehdottomasti. Täällä asuu kolme ja puoli prosenttia Suomen väestöstä, mutta me ruokimme yli 15 prosenttia maamme asukkaista”, maakuntajohtaja Heli Seppelvirta kertoo. Kuva: Johannes TervoNaurua äänessään Heli Seppelvirta kertoo, että hänellä on meneillään kokemusperäinen tutkimus.
”Teen empiiristä tutkimusta, onko mahdollista toimia maakuntajohtajana samaan aikaan, kun kotona kasvaa kolme alaikäistä lasta.”
Ensimmäisten tutkimuskuukausien perusteella näyttää erittäin hyvältä: yhdistelmä on mahdollinen. ”Aivan erinomaisia kokemuksia on kertynyt.”
Heli Seppelvirta, 43, aloitti Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtajana helmikuun alussa.
Myös maakuntaliitto pitää ääntä alkutuottajien ja ruokasektorin puolesta monin tavoin.
Nurmossa syntynyt ja Seinäjoella asuva Seppelvirta sanoo olevansa vahvasti eteläpohjalainen.
”Sydänjuuriani myöten”, hän määrittelee pohjalaisuutensa asteen.
”Sielunmaisemani on peltomeri. Jollekin mieluisinta on järvinäkymä, toiselle merimaisema. Minulle parasta on aakea laakea peltomeri.”
Laajoja viljelysaukeita riittää vahvan alkutuotannon ja merkittävän elintarviketeollisuuden alueella.
Etelä-Pohjanmaa määritellään usein ruokamaakunnaksi.
”Sitä olemme ehdottomasti. Täällä asuu kolme ja puoli prosenttia Suomen väestöstä, mutta me ruokimme yli 15 prosenttia maamme asukkaista.”
Seppelvirta vakuuttaa, että ruoka on tärkeässä roolissa Etelä-Pohjanmaalla jatkossakin.
”Ja koska se on meille niin iso teema, myös maakuntaliitto pitää ääntä alkutuottajien ja ruokasektorin puolesta monin tavoin."
Ruoka-ala on myös ”innovatiivisen kehitystyön kohde”, maakuntajohtaja kertoo.
”Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan monia ruokaan liittyviä teknologisia ratkaisuja, jotka ovat merkittäviä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Ne liittyvät esimerkiksi digitaalisuuteen sekä jäljitettävyyteen ja turvallisuuteen."
Maakuntaliiton ydintehtävän Seppelvirta tiivistää kahteen asiaan: maakunnan vetovoiman kasvattaminen ja väkilukukehitykseen vaikuttaminen.
"Nuo sanoisin, jos yöllä herätettäisiin ja kysyttäisiin, mitä varten maakuntaliitto on olemassa."
Sama herättäjä saisi kuulla liiton töistä muutakin. Seppelvirta pilkkoo ydintehtävää osiin ja jatkaa työlistaa: työvoiman saatavuuden ja maakunnan saavutettavuuden kysymykset sekä ilmapiiriasiat.
Työvoimapulasta kärsiviä ammatteja on maakunnassa paljon, noin 90.
Naapurinsa Pohjanmaan kanssa Etelä-Pohjanmaa kipuaa säännöllisesti kärkisijoille, kun listataan valtakunnan korkeimpia työllisyysasteita ja matalimpia työttömyyslukuja.
"Nyt Etelä-Pohjanmaalla vallitsee työmarkkinoiden häiriötilanne. Työvoimapula estää yritysten kehittymistä.”
Työperäinen maahanmuutto olisi yksi ratkaisu ahdinkoon.
"Me tarvitsemme tekijöitä myös ulkomailta."
Toistaiseksi ulkomaisia työntekijöitä on maakunnassa varsin vähän.
”Etelä-Pohjanmaa on – valitettavasti – maailman suomenkielisin maakunta. Mutta ajattelen positiivisesti: tilanteen voi nähdä niinkin, että meillä on maahanmuutossa iso potentiaali.”
Pula työvoimasta ei koske vain yrityksiä, Seppelvirran mukaan julkinen sektori painii saman pulman kanssa.
"Työvoimapulasta kärsiviä ammatteja on maakunnassa paljon, noin 90."
Työtä on tarjolla monille. Osaajat kaikilta koulutusaloilta ovat tervetulleita. Ammattiosaajille on välitön tarve, ja kipeästi tarvitaan myös korkeakoulutettua väkeä.
Meillä on moni asia valtavan hyvin. Silti voimme petrata.
Maakuntajohtaja kiittää Seinäjoen ammattikorkeakoulua.
"Se on huikean hyvä, opiskelijoiden arviointien perusteella Suomen paras ammattikorkeakoulu."
Suurin pulma Etelä-Pohjanmaalla liittyy Seppelvirran mukaan maisterikoulutukseen: sitä on tarjolla liian vähän ja jatkuvuus puuttuu.
Oli mittari mikä tahansa, Etelä-Pohjanmaa on viimeisimpien joukossa korkeakoulutuksen saatavuudessa.
"Seinäjoki on ylipistokeskuskaupunki ‒ meillä on täällä läsnä viisi yliopistoa ‒ mutta yliopistokeskuksemme on hyvin tutkimuspainotteinen."
Maakuntajohtaja kysyy, pitäisikö painopistettä siirtää koulutuksen puolelle.
"Ei Seinäjoki varmaankaan omaa yliopistoa saa, mutta yliopistokeskuksenkin kautta mahdollisuudet ovat moninaiset. Tarvitsemme esimerkiksi pysyviä maisterikoulutusohjelmia ja jokavuotisen sisäänoton tietyille aloille."
Seppelvirran mukaan Etelä-Pohjanmaa menettää 15‒24-vuotiaiden ikäluokkansa.
"Jos saisimme muualle opiskelemaan lähtevien joukkoa pienemmäksi, meillä olisi täällä aika mukavat oltavat. Muissa ikäluokissa maakunnan vetovoima riittää."
Maakuntaliiton on muistettava myös saavutettavuuden asiat: on oltava toimivat väylät ‒ niin maantiet, raiteet kuin tietoliikenneyhteydetkin.
"Parannettavaa riittää. Nyt Etelä-Pohjanmaa pitää hallussaan kyseenalaista sijoitusta, sillä kiinteiden laajakaistayhteyksien osalta olemme maan huonoin alue.”
Etelä-Pohjanmaa menettää 15‒24-vuotiaiden ikäluokkansa.
Ilmapiiriasiat ovat Seppelvirran oman tehtävälistan kärkipäässä.
”Me itse tiedämme, että Etelä-Pohjanmaa on oikein hyvä alue asua ja elää. Mutta ulkopuolelta katsottuna tämä ei välttämättä ole hirmuisen houkutteleva maakunta.”
Seppelvirta haluaa olla luomassa hyväksyvää ilmapiiriä.
"Se tarkoittaa esimerkiksi kansainvälisyyden ja erilaisuuden hyväksymistä. Enkä nyt tarkoita, etteikö meillä osattaisi hyväksyä erilaisuutta. Meillä on moni asia valtavan hyvin. Silti voimme petrata."
Maakuntajohtaja sanoo, että hän nostaa ilmapiiriasiat usein esille.
"Ne ovat minulle tärkeitä. On merkityksellistä, miten me puhumme maakunnastamme ja millaisia uutisia täältä nousee."
Hyväksi verkostoitujaksi ja selkeäsanaiseksi esiintyjäksi kiitelty Seppelvirta kertoo olevansa unelma-ammatissaan.
”Aluekehittäminen on minulle muutakin kuin työtä. Aluekehittäminen on kiinnostuksen kohteeni ja intohimoni.”
Mikä työssä kiehtoo?
”Voi kuulostaa kliseeltä, mutta sanon sen silti, koska se pitää paikkansa: tämä on selkeästi yhteiskunnan näköalapaikalla olemista.”
Seppelvirta lisää:
”Ja kun olen sydänjuuriani myöten eteläpohjalainen, niin totta kai minua innostaa kehittää tätä maakuntaa. Haluan viedä edunvalvonnallisesti asioita eteenpäin ja haluan rakentaa yhteistyötä maakunnan sisällä.”
Maakuntaliitto tarjoaa pyöreän pöydän keskusteluille, hän sanoo.
”Esimerkiksi kuntajohtajat tapaavat tiloissamme kerran kuukaudessa.”
”Jos saisimme muualle opiskelemaan lähtevien joukkoa pienemmäksi, meillä olisi täällä aika mukavat oltavat. Muissa ikäluokissa maakunnan vetovoima riittää”, Heli Seppelvirta sanoo. Kuva: Johannes TervoKuka?
Heli Seppelvirta, 43, on Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja. Aloitti tehtävässä helmikuun alussa.
Hallintotieteiden maisteri Vaasan yliopistosta.
Yli 20 vuoden työkokemus Etelä-Pohjanmaan liitosta. "Ensimmäiset kymmenen vuotta olin aluekehitysasiantuntijana ja seuraavat kymmenen vuotta aluekehitysjohtajana. Välillä eli Sipilän hallituksen aikoina olin kolmisen vuotta sote-maku-uudistuksessa muutosjohtajana monialaisia maakuntia suunnittelemassa", Seppelvirta tiivistää työuransa.
Syntynyt Nurmossa, asuu perheineen Seinäjoella. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kolme lasta.
Lenkkeilee ja käy jumpassa – jos vain ehtii. Lenkkikaverina on usein perheen cavalierkingcharlesinspanieli Hessu.
Harrastuksiin kuuluu myös villasukkien kutominen. "Se on mieltä virkistävää."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
