Maatilan aurinkosähkö ei ole kovin kummoinen sijoitus ilman tukea

Antti Matikaisen maatilalle Kiteellä asennettiin viime keväänä aurinkopaneelit kaakon ja lounaan puoleisille katoille. Kuva: Niko Nyrhinen

Kuva: Jukka Pasonen

”Sähköä tulee myös pilvisinä päivinä”, Matikainen kertoo. Kuva: Niko Nyrhinen

Investointi aurinkosähköä tuottaviin paneeleihin ei ole maatilalla kovin kannattavaa, jos hankintaan ei saa tukea. 40 prosentin tuen avulla investoinnin sisäinen korko nousee seitsemään prosenttiin ja takaisinmaksuajaksi tulee parhaimmillaan 11 vuotta, selviää Pielisen Karjalan kehittämiskeskuksen Poveria biomassasta -hankkeen selvityksestä.

Laskelma on tehty maatilalle, jolla on lypsyrobotti. Selvityksen tehneen yritysasiantuntijan Antti Niemen mukaan robottimaitotila soveltuu hyvin aurinkosähkölle tasaisen ja melko korkean kesäkulutuksen vuoksi.

Aurinkosähkön arvo riippuu korvattavan ostosähkön hinnasta. Tutkitulla nurmeslaisella maatilalla ostosähkön hinnaksi tuli 6,9 senttiä kilowattitunnilta (kWh).

Sähkön hinta laskettiin sähkölaskujen perusteella, painotettiin kesäaikaan sekä vähennettiin arvonlisävero ja energiaveron palautus. Kiinteitä kustannuksia ei huomioitu.

Niemen mukaan ostosähkön hinta on kohteessa melko alhainen, mikä huonontaa paneeli-investoinnin kannattavuutta. ”Tulevaisuudessa kannattavuus riippuu sähkön hintakehityksestä, mutta yleisesti arvioidaan hinnan nousevan 1–3 prosenttia vuodessa.”

Niemi arvioi, että ilman tukea maatilan investoinnin takaisinmaksuaika nousisi yli 20 vuoteen. Yritykset saavat tukea investointeihin 25 prosenttia. Omakotitaloissa tukea saa kotitalousvähennyksen kautta, se vastaa noin kymmenen prosentin tukea.

Jos kyse olisi omakotitalosta, ei arvonlisäveroa voi vähentää eikä asukas saa energiaveron palautusta, mikä nostaa korvattavan sähkön hintaa ja samalla investoinnin kannattavuutta.

Niemi vertaa investoinnin kannattavuutta vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin, esimerkiksi säästötili tuottaa usein alle prosentin.

Osakkeisiin liittyy riski pääoman menettämisestä. Riski aurinkosähköön sijoittamisessa on pieni. Lisäksi laitteisto toimii suurella todennäköisyydellä vielä laskennallisen pitoajan (30 vuotta) jälkeen.

Energiatehokkuus nostaa myös kiinteistön arvoa.

Laskelmat tehtiin kolmelle teholle, 17,2 kilowatin (kWp), 25 kWp ja 35,4 kWp teholle. Kannattavuudessa ei ole suuria eroja eri järjestelmäkokojen välillä.

Takaisinmaksuaika on 12–13 vuotta ja sisäinen korkokanta 7,0–7,5 prosenttia.

Pienimmillä tehoilla 99 prosenttia sähköstä tuli omaan käyttöön ja suuremmillakin yli 80 prosenttia.

Ylijäämäsähkön saa myytyä verkkoon. Sen hintana laskelmassa käytettiin neljää senttiä kilowattitunnilta.

Maatilalla katot ovat kaakkoon ja lounaaseen päin. Suunnilla ei ole suurta eroa eteläsuuntaan verrattuna.

Niemi muistuttaa, että aurinkosähkö on vain täydentävä energiamuoto eikä nopeaa tuottoa saa. Tuotto on myös erittäin herkkä varjostumille.

Etuja ovat huoltovarmuus, pitkäikäisyys, ekologisuus ja suhteellisen riskitön sijoitus.