Myrskytuhovakuutus kiinnostaa harvoja
Viiden vuoden takainen heinä–elokuun vaihde oli myrskyjen aikaa.
Ensin Asta pyyhkäisi Kaakkois-Suomesta kohti Pohjanmaan rannikkoa. Seuraavina päivinä metsää kaatui muualtakin, kun Veera, Lahja ja Sylvi kulkivat vuorotellen Suomen yli lounaasta koilliseen.
Vakuutusyhtiöt maksoivat myrskytuhoista 81,5 miljoonaa euroa korvauksia, joista kolme neljäsosaa oli metsätuhoista. Korvattavia tapauksia oli kaikkiaan 19 000.
Vertailun vuoksi: puolitoista vuotta myöhemmin raivonneet Tapani- ja Hannu-myrskyt aiheuttivat 102,5 miljoonan euron vahingot, mutta vain kolmasosa korvauksista oli tuhoutuneista metsistä.
Onko viiden vuoden takaisista myrskyistä sitten otettu opiksi?
Ei täysin, sillä edelleen vain noin kolmasosa yksityismetsistä on vakuutettu myrskyjen varalta, Finanssialan keskusliitto tiedotti tasan vuosi sitten. Määrä ei ole noussut viiden vuoden takaisesta merkittävästi.
Tarkkaa tietoa vakuutettujen yksityismetsien määrästä ei ole kuitenkaan olemassa, sillä edelliset yhteenvetotiedot laadittiin vuonna 2013, sanoo johtaja Risto Karhunen Finanssialan keskusliitosta.
"Metsävakuutusaste on kasvanut, mutta tuskastuttavan hitaasti. Minulla on kuitenkin tuntuma, että yksityismetsistä olisi vakuutettu jo yli 40 prosenttia."
Useimmilla vakuutuksen hankkineilla on niin sanottu laaja metsävakuutus, joka kattaa niin myyrä-, hyönteis-, lumi- kuin myrskytuhotkin.
Kesän 2010 myrskyissä tuhoutui 8,1 miljoonaa kuutiometriä puustoa, Metsäntutkimuslaitos tiedotti saman vuoden lopulla. Määrä oli noin 15 prosenttia koko vuoden hakkuumäärästä.
Kaksi miljoonaa kuutiota oli yksittäisinä tuhopuina muuten pystyyn jääneissä metsissä. Runsaat kuusi miljoonaa kuutiota oli vakavasti tuhoutuneissa metsissä.
Alusta alkaen metsänomistajia patisteltiin korjaamaan puut ajoissa pois, jotta laajamittaiset hyönteistuhot ja puutavaran pilaantuminen vältettäisiin.
Myrskyjen vaikutus näkyy yhä siinä, missä päin hyönteistuhot leviävät, Luonnonvarakeskuksen varttunut tutkija Heli Viiri sanoo.
Metsänkäyttöilmoituksiin on vasta muutaman vuoden ajan merkitty hakkuiden syy. Kuitenkin alueella, jonka yli Asta-myrsky pyyhkäisi, hyönteistuhojen – käytännössä useimmiten kirjanpainajan – takia tehdyt hakkuut ovat yleistyneet.
"Jos trombityyppinen ukkosmyrsky pyyhkäisee metsän yli, tulee paljon viallista runkoa. Silloin hyönteistuhoriski on äärimmäisen suuri, joten puut on syytä poistaa heti", Viiri muistuttaa.
Kirjanpainajat eivät yleensä leviä terveisiin runkoihin.
Heli Virtanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
