Työsuhteen purkaminen koeajalla tulee monelle työntekijälle valtavana järkytyksenä

Työsuojeluviranomainen saa paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka epäilevät tulleensa laittomasti irtisanotuiksi koeajallaan. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Työsuojeluviranomainen saa paljon yhteydenottoja henkilöiltä, jotka epäilevät laitonta irtisanomista koeajalla. Harvinaisempia ovat kuitenkin tilanteet, joissa työsuojeluviranomainen todella epäilee laitonta koeaikapurkua ja aloittaa tarkemman tutkinnan, kertoo Aki Eriksson, Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun lakimies.

"Koeajan (työsuhteen) purkamisen kynnys on matala ja sen on tarkoituskin olla puolin ja toisin matala. Mikä tahansa peruste riittää koeaikapurkuun, kunhan se ei ole koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen tai liity esimerkiksi terveydentilaan tai ole muuten syrjivä."

Erikssonin mukaan koeaikapurku tulee työntekijälle usein valtavana järkytyksenä, koska työyhteisöissä ei uskalleta, osata tai haluta antaa palautetta.

Eriksson kuvaa esimerkin. Työntekijä ei suoriudu täysin odotusten mukaisesti, mutta ei tee merkittäviä virheitä. Työnantaja pettyy rekrytointiin, mutta ei anna rakentavaa palautetta esimerkiksi työpaikan kulttuurin tai hyväsydämisyyden takia, jolloin työntekijä ei tiedä tekevänsä "huonoa" tulosta.

Kun koeaika on päättymässä ja työntekijä sairastuu, työnantaja hätääntyy ja tekee koeaikapurun. Työntekijä, joka ei ole aiemmin saanut negatiivista palautetta, olettaa purkamisen johtuvan sairastumisesta ja tekee ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle.

"Nämä ovat huonosti tehtyjä koeaikapurkuja. Koeajan pitäisi olla varsinkin työnantajan puolelta avointa ja läpinäkyvää, jotta työntekijälle ei jäisi epäselväksi, mitä häneltä odotetaan ja miten hän suoriutuu. Kehityskeskustelujen pitäisi olla reaaliaikaisia, jolloin koeaikapurut eivät tulisi niin suurina yllätyksinä."

Erikssonin mukaan terveydentilaan liittyvät syrjintäepäilyt ovat vähentyneet vuoden 2017 jälkeen, jolloin koeaikasääntöä muutettiin niin, että koeaikaa voi pidentää työntekijän poissaolokuukausien mukaan. Koeajan pituus on Suomessa enintään kuusi kuukautta.

Keijo Karhumaa JHL:stä ja Marja Salmivuori PAMista kertovat, että Suomessa työsuhteen irtisanominen on moniin muihin EU-maihin verrattuna jopa helppoa. Koeaikapurut tehdään pääsääntöisesti työnantajan aloitteesta ja kohdistuvat erityisesti nuoriin työntekijöihin.

Karhumaa arvioi, että nuorilla voi olla työelämän perustaidot vielä hakusessa, ja että kesätyöpaikat ovat yleisimpiä nuorten parissa, jolloin koeaikapurut ovat tavallisempia.

"Pidemmät rekrytointiprosessit ja koeajan purkaminen lyhyissäkin työsuhteissa kertovat rekrytoinnin epäonnistumisesta," Salmivuori toteaa.

Suomessa koeajat ovat niin pitkiä, että pettymykset työntekijään koeajan päätyttyä ovat harvinaisia, arvioi Eriksson.

"Tämä on enemmänkin sellainen työelämän legenda: tsemppaat ensin ja sitten voit heittää hanskat tiskiin", Eriksson naurahtaa.

Työsuojeluviranomainen tapaa harvoin tilanteita, joissa työntekijä alkaa tarttua epäkohtiin vasta koeajan jälkeen, jolloin työnantaja tuntee tulleensa huijatuksi.

"Jos työntekijä olisi tarttunut näihin epäkohtiin jo koeaikana, työnantaja olisi voinut todeta, että et sovi tähän työyhteisöön. Se olisi kuitenkin laitonta, koska se olisi ammatilliseen toimintaan rinnastuvaa syrjintää."

Salmivuori puolestaan arvioi, että työnantajan pettyminen työntekijään koeajan jälkeen johtuu yleensä heikosta johtamisesta, esimerkiksi puutteellisesta perehdytyksestä.