Väitös Uutetuista raaka-aineista saa biopolttoaineita

Uuteaineperäiset raaka-aineet ovat lupaavia biopolttoaineiden lähteitä, diplomi-insinööri Hanna Lappi toteaa väitöskirjatyössään.

Lappi teki kokeellisen tutkimustyönsä laboratoriossa. Hän aloitti kasviöljyjen sekä mäntyöljyn rasvahappojen suoloilla.

Tämän jälkeen hän tutki saippuoitujen kasviöljyjen (rypsi-, risiini-, palmu- ja oliiviöljyn) käyttäytymistä. Tutkimusta Lappi jatkoi neutraloitujen mäntyöljytuotteiden (raakasuopa, raakamäntyöljy, tislattu mäntyöljy, rasvahapposeos ja hartsihapposeos) käyttäytymisen selvityksellä.

Tutkimuksessa saatiin tietoa hiilivetypohjaisten tuotteiden syntymekanismeista sekä pyrolyysiolojen vaikutuksesta tuotteiden muodostumiseen. Tieto on tärkeää kehitettäessä pyrolyysiin perustuvia biopolttoaineiden valmistusprosesseja.

Uusiutuvien raaka-aineiden edut fossiilisiin raaka-aineisiin verrattuna ovat pienemmät ympäristövaikutukset sekä kestävä kehitys.

Nopeassa pyrolyysissä biomassa voidaan muuntaa bionesteeksi, saanto on 70–80 prosenttia.

Pyrolyysi on myös edullinen menetelmä perinteiseen biodieselin valmistukseen verrattuna. Menetelmä muistuttaa nykyistä öljynjalostusta.

Uuteaineperäiset rasvat si-

sältävät vähemmän kemiallisesti sitoutunutta happea kuin runsaasti hiilihydraatteja sisältävät biomassat. Nesteeksi muuttaminen on edullista ja lopputuote muistuttaa dieselpolttoainetta.

Biopolttoainetta voidaan valmistaa kasviöljyjen lisäksi esimerkiksi selluteollisuuden sivutuotteesta mäntyöljystä.

Vaikka uuteaineiden osuus puun kuivapainosta on vain 2–5 prosenttia, suuret sulfaattisellun tuotantomäärät johtavat merkittäviin sivutuotemääriin. Niiden arvon maksimointi tuo tehtaan talouteen merkittävän lisän.

Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikössä työskentelevän Lapin väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa viime torstaina.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF