Suomalaiset eivät halua yhdyskuntalietettä ruokapelloille
Kaksi kolmasosaa viljelijöistä ei hyväksyisi pelloilleen yhdyskuntalietettä, vaikka se olisi sallittua.
Eikä se olisi kuluttajienkaan mieleen. Heistä yli puolet epäilee, ettei yhdyskuntalietteen käyttö ruuan tuotannossa ole turvallista.
Viljelijät ja kuluttajat kertoivat mielipiteensä kyselyissä, jotka Gallup Elintarviketieto teki Maaseudun Tulevaisuudelle.
Viljelijöiden etujärjestö MTK on yhdyskuntalietteen turvallisuudesta samaa mieltä kuin kuluttajat ja viljelijät.
”Yhdyskuntalietteen puhdistusta on vielä kehitettävä. Sitä ennen yhdyskuntalietettä tai siitä valmistettuja lannoitteita ei voi suositella”, ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.
Kannalle on kaksi perustetta: riskit ja se, että niistä vastuun kantaa viljelijä yksin.
”Puhdasta ruokaa omasta puhtaasta maasta.” Siitä Pietola haluaa pitää kiinni.
”Riskejä ei kannata ottaa: maalla on pitkä muisti.”
Samalla hän toivoo tekniikan tulevaisuudessa kehittyvän niin, että lietteen ravinteet saadaan turvallisesti käyttöön.
Nykyisellään yhdyskuntalietteen käyttö sellaisenaan on kielletty. Siitä voidaan kuitenkin valmistaa lannoitetuotteita polttamalla tai mädättämällä biokaasulaitoksessa tai kompostissa.
MTK ei suosittele edes yhdyskuntalietteestä valmistettujen lannoitteiden käyttöä.
Vain tilan oman asutuslietteen peltolevitys saa Pietolan hyväksynnän. Sekin vain sen takia, että lietettä kertyy vain pieniä määriä. Viranomaisten ehto on, että lietteen pöpöt ensin tapetaan kalkilla.
Ennen suurin huoli yhdyskuntalietteessä olivat raskasmetallit, mutta niiden erottelu on kehittynyt. Suurimmaksi huoleksi ovatkin nousseet erilaiset kemikaalit, kuten lääkkeet ja hormonit. Orgaanisia haitta-aineita ei vielä osata erottaa lietteestä, Pietola sanoo.
Turvallisesti lannoitetta saadaan vain tuhkaksi polttamalla. Se on kuitenkin kallista, ja talteen saadaan vain fosfori mutta ei typpeä.
Sinänsä on Pietolan mukaan harmi, ettei yhdyskuntalietteen ravinteiden hyödyntämistä voi toistaiseksi suositella.
Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin, Pietola nostaa esiin yhdyskuntajätteen keräämisen niin, että virtsa kerätään erilleen hyödynnettäväksi. Syksyllä asiasta on keskustelutilaisuus.
”Nesteestä orgaaniset haitta-aineet on helpompi erotella”, Pietola uskoo.
Kuluttajatkin pitävät virtsaa hieman turvallisempana kuin lietettä, vaikka sen erikseen kerääminen on varmasti useimmille toistaiseksi outo ajatus.
Toinen peruste on virtsan ravinnepitoisuus. Siinä on ihmisen läpi menneestä typestä 90 prosenttia ja yli puolet fosforista.
Nykyisissä puhdistuslaitoksissa ravinteet menevät lähes kokonaan hukkaan. Fosfori sidotaan rautaan, jolloin kasvien on vaikea hyödyntää sitä, ja typpeä haihtuu.
Turvallisinta lannoitetta kuluttajien mielestä on karjanlanta. Luomulannalle jäävät toiseksi kaupankin lannoitteet.
Karjanlanta saa Pietolankin innostumaan.
”Hienoa, että kuluttajat arvostavat sitä! Karjanlanta on tosi hyvä lannoite. Ravinteiden lisäksi siinä on maan rakenteelle tärkeää orgaanista ainetta, kuivikkeita.”
Samassa kyselyssä selvitettiin myös kuluttajien luottamusta kasvinsuojeluaineisiin. Kyselyn perusteella kotimaiseen menettelyyn kemikaalien hyväksymiseksi luotetaan selvästi enemmän kuin siihen, mitä ulkomailla on lupa käyttää.
Kuluttajilta kysyttiin mielipiteet huhti–toukokuun vaihteessa ja viljelijöiltä kesäkuun puolivälissä. Kyselyt teetti Maaseudun Tulevaisuus.
Gallup Elintarviketieto kysyi mielipiteet 1 147 kuluttajalta ja 600 viljelijältä. Otos ja vastausten painotus on tehty niin, että tulokset edustavat Manner-Suomen asukkaiden ja viljelijöiden mielipiteitä.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
