S-ryhmä kertoo, mikä erottaa maaseudun ja kaupunkien myymälävarkauksia – ulkomaiset rikollisliigat selittävät eroa

Myymälävarkaiden matkaan lähtee usein alkoholijuomia. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

S-ryhmän mukaan maaseudun ja kaupunkien myymälävarkauksissa varkaiden matkaan lähtevät tuotteet eroavat hieman toisistaan.

S-ryhmän riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että keskeinen ero maaseudun ja kaupunkien myymälävarkauksilla on se, että maaseudulla tuotteita varastetaan lähinnä omaan käyttöön, kun kaupungeissa taas tavaraa varastetaan myös jälleenmyyntitarkoituksessa.

"Varsinkin liikkuva rikollisuus on sellaista, ettei se välttämättä kohdistu pienempiin paikkoihin niin paljon kuin kaupunkeihin", Koskinen sanoo viitaten ulkomaisiin rikollisliigoihin.

Rikollisliigojen toimintaa syrjäisemmillä seuduilla vaikeuttaa riskienhallintapäällikön mukaan se, että niillä usein tunnetaan paikalliset ihmiset melko hyvin, ja kiinnitetään näin ollen huomiota muualta tuleviin ihmisiin.

Maaseudulla korostuu Koskisen mukaan myös se, että varkauksia tekevät usein samat henkilöt.

"Kun ei ole välttämättä sitä syrjäytynyttä keskittymää siinä lähellä, siellä erottuvat omaan käyttöönsä tuotteita säännönmukaisesti vievät henkilöt", hän sanoo.

Riskienhallintapäällikkö huomauttaa, että rikosten esiintymiseen vaikuttavat niin sanotut ympäristötekijät. Toisin sanoen se, että lähellä on vaikkapa sosiaalitoimen yksikkö, saattaa lisätä rikollisuutta. Myös koulujen läheisyydellä on oma osansa rikollisuuden esiintymisessä.

S-ryhmän kaupoista lähtee Koskisen mukaan varkaiden matkaan yleisesti esimerkiksi alkoholia, peruselintarvikkeita sekä makeisia. Leimallista näille tuotteille on, että ne ovat vahvasti kytköksissä päivittäiseen elämiseen.

Toisaalta tuotteita varastetaan myös jälleenmyyntitarkoituksessa. Kun ajatuksena on myydä tuotteita eteenpäin, varkaat kähveltävät kaupoista esimerkiksi partakoneenteriä, hiusvärejä sekä pikakahvia. Pikakahvia varastetaan Koskisen mukaan siksi, että niitä on ilmeisesti helppo viedä maasta pois, ja myydä eteenpäin ulkomailla.

"Varsinkin tämä liikkuva, järjestäytynyt rikollisuus saattaa viedä niitä mukanaan", hän toteaa.

Jälleenmyyntiin varastetaan myös muun muassa pelikonsoleita sekä muuta viihde-elektroniikkaa.

Sen sijaan Keskossa ja Lidlissä ei nähdä eroja varsinaisia eroja maaseudun ja kaupunkien myymälävarkauksissa.

Keskon turvallisuusjohtaja Petri Käyhkö kertoo, että myymälävarkauksien kohteeksi valikoituu usein merkkituotteita. Viihde-elektroniikan osalta suosittuja kähvellettäviä ovat vaikkapa bluetooth-kaiuttimet. Toisaalta pitkäkyntisten matkaan lähtee K-ryhmän kaupoista myös muun muassa merkkivaatteita, tunnettujen merkkien sähkötyökaluja, puhelimia, pelikonsoleita mustesuihkukasetteja sekä muistikortteja. Elintarvikkeista suosituimpia ovat puolestaan lihat, kala, juustot, luontaistuotteet ja alkoholi.

Käyhkön mukaan varkauksille alttiit tuoteryhmät ovat pääsääntöisesti pysyneet samana useamman vuoden ajan.

"Muutoksia aiheutuu hetkittäin, jos myyntiin tulee yleisesti kiinnostava tuote esim. viihde-elektroniikassa", hän lisää.

Lidlin viestintäassistentti Katja Kuikka toteaa, että yleisesti varkaudet kohdistuvat pieniin mutta kilohinnaltaan arvokkaisiin tuotteisiin. Suosittuja varkaiden matkaan lähteviä tuotteita ovat hänen mukaansa esimerkiksi pähkinät, normaalia arvokkaammat makeiset, juusto, liha- ja kalatuotteet sekä alkoholituotteet.

Viime vuosina varkaudet ja näpistykset ovat Kuikan mukaan muuttuneet entistä ammattimaisemmiksi. Hän huomauttaa, että Lidlissä suhtaudutaan varkauksiin vakavasti, ja kaikki varkaudet ilmoitetaan aina poliisille.