Lukijalta: Pian koittava aluehallintouudistus kasvattaa kuntien roolia – rahoituksen epävarmuus kasvaa, joten kuntien talousjohtamista haastetaan entisestään
Valtionosuuksien pieneneminen sote-uudistuksen myötä pääsi yllättämään monet kunnat, kirjoittaa Milla Bruneau. ”Miten pelonsekaisin tuntein TE-uudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen odotetaan? Kuka oikeasti uskoo kunnille kustannusneutraaliin malliin?”Kuntien rooli muuttuu taas. Tammikuussa 2025 työllisyyden hoito siirtyy valtiolta kunnille, mikä lisää kuntien ja vastuukuntien henkilöstömäärää huomattavasti. Testissä eivät ole pelkät työllisyyden hoidon organisaatiot vaan koko kuntaorganisaatio palveluineen.
Johtajuutta muutoksen läpiviemiseksi tarvitaankin niin kuntaorganisaatioiden sisällä kuin korostuneesti myös sidosryhmätyössä. Päätös siitä, hoidetaanko kunnissa työllisyyttä vai työttömyyttä, määrittää sidosryhmätyötä merkittävästi.
Vain puolitoista vuotta on kulunut edellisestä isosta eli sote-uudistuksesta. Joillain alueilla integraatiota tehtiin etupainotteisesti, suuressa osassa Suomea integraatiotyö lähti liikkeelle vasta pakon edessä. Sen verran aikaa uudistuksesta on kulunut, että selkeästi alijäämäinen sote-sektori saa osakseen sekä aiheellista että aiheetonta kritiikkiä.
Sote-uudistuksen jälkeen kuntien toiminnasta noin kolmannes on sivistystointa. TE-uudistuksen jälkeen elinvoima- ja työllisyystoimen osuus kasvaa merkittävästi. Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien aleneviin valtionosuuksiin on yllättänyt monet kunnat – negatiivisesti. Miten pelonsekaisin tuntein TE-uudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen odotetaan? Kuka oikeasti uskoo kunnille kustannusneutraaliin malliin?
Kuntien talousjohtamista siis haastetaan entisestään, kun valtionosuuksien ennustettavuus vaikeutuu ja rahoituksen epävarmuus kasvaa.
Mistä säästetään ja mihin panostetaan, jotta kunta ylipäätään pysyy elinvoimaisena?
Suurimmassa osassa Suomea syntyvyyden lasku ja ikääntyneiden määrän nousu laskee kunnallisverotuloja ja nostaa sote-menoja. Elinvoimatyöhön panostamalla kunnille jaettava osuus yhteisöverosta ja työllisyyden kohentuessa kunnallisverojen nousevat tulot voivat parantaa tilannetta.
Mutta joutuuko elinvoimatyö uhriksi pelissä, jossa puntarissa ovat lakisääteiset peruspalvelut kuten varhaiskasvatus ja perusopetus? Elinvoimaa ja hyvinvointia vahvistavat myös toisen ja korkea-asteen koulutus, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnot. Mistä säästetään ja mihin panostetaan, jotta kunta ylipäätään pysyy elinvoimaisena?
Huhtikuussa 2025 valitaan uudet valtuustot niin kuntiin kuin hyvinvointialueille. Jatkuvuudesta ja johdonmukaisuudesta talouden tasapainottamiseksi on pidettävä huoli vaaleista huolimatta. Johtavilta viranhaltijoilta ja päättäjiltä vaaditaan erityisesti valppautta, mukautumista, joustavuutta ja reagoimista. Mikään muu ei kuntasektorin taloudenpidossa ole varmempaa, kuin jatkuva muutos.
Milla Bruneau
johdon suorahakukonsultti
kunta- ja aluevaltuutettu (kok.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








